Psychologists’ and psychology students’ attitudes about gaming, problematic gaming, and the new diagnosis for gaming disorder

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimme, mitä asenteita psykologian opiskelijoilla ja työelämässä olevilla psykologeilla on digipelaamista, ongelmapelaamista ja uutta pelihäiriön diagnoosia kohtaan. Tarkoituksenamme on kartoittaa ensimmäistä kertaa suomalaisten psykologian alan asiantuntijoiden asenteita kyseisiin aihepiireihin. Tutkimusta varten haastattelimme 6:ta opiskelijaa sekä 10:tä ammattilaista psykologian alalta. Haastateltavista 9 oli pelaajia, 9 naisia ja 7 miehiä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja ne sisälsivät 5- asteikkoisen ATGS-8-kyselyn (Attitudes Toward Gambling Scale), sekä tutkijoiden itse kehittämiä avoimia kysymyksiä. Kyselyssä korvasimme sanan ’’uhkapelaaminen’’ sanalla ’’digipelaaminen’’. Analyysejä varten käytimme arvokoodausta, jonka perusteella vastaukset luokiteltiin tulosten asenteiden mukaan. Analyysivaiheen jälkeen muodostimme neljä ryhmää sen perusteella, minkälaisia asenteita aineistosta löytyi. Nämä ryhmät olivat ovat pelaamisen hyödyt, pelaamisen haitat, ongelmapelaaminen ja diagnoosi sekä ATGS-8-kyselyn vastaukset. Suurin osa asenteista oli neutraaleja ja myönteisiä pelaamista kohtaan. Voimakkaan kielteisiä asenteita tutkimuksessa ei löytynyt. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa psykologien asenteista digipelaamista, ongelmapelaamista ja pelihäiriön diagnoosia kohtaan. Haastateltavien vastaukset sisälsivät moninaisia asenteita, jotka mukailivat aiempaa tutkimusta. Pelien hyödyt ja haitat sisälsivät kolme samaa kategoriaa: sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen. Osassa vastauksissa haastateltavilla oli erilainen asenne koskien lapsia. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi pelejä koskevien asennekyselyiden laatimiseen.

This master's thesis examines psychology students’ and graduated psychologists’ attitudes towards digital gaming, problematic gaming, and a new diagnosis of gaming disorder. The purpose is to map the attitudes of Finnish psychology experts on these topics for the first time. For the study, 6 students and 10 professionals were interviewed. 9 of the interviewees were players, 9 were women and 7 were men. The interviews were semi-structured and included a 5-step ATGS-8 (Attitudes Toward Gambling Scale) questionnaire, in which the word gambling was changed to the word digital gaming, and open-ended questions were developed by the researchers themselves. For the analyses, value coding was used to classify participants’ verbal responses according to the attitudes they contained. After the analysis, four groups were formed according to the results: benefits, disadvantages, problematic gaming and the diagnosis, and the responses in the ATGS-8. Most attitudes towards gaming were neutral and positive. No strong negative attitudes were found in the study at all. This study brings new insights into the attitudes of psychologists towards digital gaming, problematic gaming, and the gaming disorder diagnosis. The interviewees expressed different yet supplemental attitudes to the overall data, which seems to adapt with the previous research well. Paradoxically, the benefits and disadvantages of games both contained social, cognitive, and emotional categories. The answers also differed in parts in which the respondents considered children separately in their answers. These findings can for example help in the development of an improved questionnaire about gaming attitudes.