Good Patriot : The Concept of Citizenship in the Russian State Programs of Patriotic Education in the years 2001–2020
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
2000-luvulla Venäjän poliittista kenttää on luonnehtinut valtiojohtoinen patrioottinen toimintaideologia,
jonka keskeisenä ajatuksena on ollut tehdä Venäjästä jälleen suurvalta. Ideologian konkreettinen
ilmenemismuoto ovat ohjelmat, joissa hahmoteltu koulutusjärjestelmä pyrkii kouluttamaan kansalaiset
uudelleen patriootteina ja vieraannuttamaan heidät 1990-luvun demokratian periaatteista. Jotta
ohjelmissa esitetyt politiikkatoimet nähtäisiin legitiimeinä, kansalaiset täytyy saada kannattamaan niissä
ehdotettua patrioottista kasvatusta. Tähän pyritään määrittelemällä kansalaisuus valtion ja yksilön
välisenä suhteena uudelleen.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tämän uudelleenmäärittelyn ilmentymistä patrioottisten ohjelmien
kansalaisuusdiskursseissa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä Venäjän kansalaisten patrioottisen
kasvatuksen valtiollisesta ohjelmasta sekä kahdesta teoretisoivasta konseptiasiakirjasta. Diskursseja
analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin hyödyntäen Michel Foucault'n metodologiaa, ja saatuja
tuloksia arvioidaan suhteessa kansalaisuusteorioihin ja venäläisen patriotismin ja nationalismin
historialliseen kontekstiin. Keskeisiä analyysityökaluja ovat subjektivoinnin ja objektivoinnin käsitteet.
Analyysissä löytyneistä kansalaisuusdiskursseista ensimmäinen legitimoi patrioottisen kasvattamisen
kyseenalaistamalla demokraattisen järjestelmän ja markkinatalouden toimivuuden viittaamalla
vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Sen johdosta kansalaiset määritellään patrioottisen
kasvatuksen kohteeksi. Toinen diskurssi kuvaa yhtenäistä valtionpolitiikkaa, jossa eri hallinnon tasot ja
yhteiskunnalliset instituutiot sitoutetaan ohjelmien edistämiseen yksilöiden saavuttamiseksi
paikallistasolla. Kolmas diskurssi kuvaa patrioottisen kansalaisuuden moraalista sisältöä.
Tutkimusaineiston diskursseissa rakentuva kansalaisuus muistuttaa republikaanista
kansalaisuuskäsitystä, jonka keskeisiä piirteitä on kansalaisten velvollisuudet valtiota kohtaan.
Kansalaisiin suhtaudutaan alamaisina ja heitä puhutellaan 1800-luvulta juontuvan hierarkkisen
käytännön mukaisesti. Kansallisvaltion relevanttiutta ylimpänä kansalaisten etuja vartioivana tahona
korostetaan samalla kun globalisaatioon ja ylikansallisiin yhteisöihin suhtaudutaan vihamielisesti.
...
On the 21st century, the Russian political field has been characterized by a state-led patriotic ideology of
action the central aim of which is to restore the great power status of Russia. A concrete indication of the
ideology are Programs that outline an education system that aims to re-educate citizens as patriots and
alienate them from the democratic principles of the 1990s. In order to make the policy measures of the
Programs to look legitimate, patriotic education must be supported by citizens. For this purpose,
citizenship as a relation between an individual and a state is redefined.
This thesis examines how this redefinition appears in the citizenship discourses of the Programs. The
research material consists of four State Programs of patriotic education of Russian citizens and two more
theoretical Concept documents. The discourses are analyzed by using a method called critical discourse
analysis that is based on Michel Foucault’s methodology. The results are compared to the citizenship
theories presented in this thesis and examined in relation to the historical context of Russian patriotism
and nationalism. Central analytical tools are concepts of subjectivation and objectivation.
The first of the three citizenship discourses found in the analysis legitimizes patriotic education by
questioning democratic system and liberal market economy by referring to the prevailing societal
situation. Due this questioning, citizens are defined as objects of patriotic education. The second discourse
describes a single state policy in which different levels of administration and societal institutions are
bound to the promotion of the Programs in order to achieve individuals at the local level. The third
discourse describes the moral content of patriotic citizenship.
The citizenship constructed in the discourses of the research material resembles republican model of
citizenship in which citizens’ obligations towards the state are one of the central features. Citizens are
treated as subjects of the state and they are address according to a hierarchical discursive practice that
originates in the 19th century. The relevance of nation-state as the highest guardian of its citizens is
emphasized, while the relation to globalism and supranatural communities appears antagonistic.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29441]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Introduction: Shaping Citizenship as a Political Concept
Wiesner, Claudia; Björk, Anna; Kivistö, Hanna-Mari; Mäkinen, Katja (Routledge, 2018) -
Why study Russian society? And why now?
Romashko, Tatiana (Koneen Säätiö, 2023)In order to gain understanding of what is happening inside an ever more totalitarian Russia, it is important not only to continue studying Russian society, but also to develop new approaches and research tools for achieving ... -
Theorising Citizenship
Björk, Anna; Kivistö, Hanna-Mari; Mäkinen, Katja; Wiesner, Claudia (Routledge, 2018) -
Debating Citizenship
Kivistö, Hanna-Mari; Björk, Anna; Mäkinen, Katja; Wiesner, Claudia (Routledge, 2018) -
Citizenship moods in the late Museveni era : a cartoon-powered analysis
Ssentongo, Jimmy Spire; Alava, Henni (Informa UK Limited, 2023)This article develops the concept of citizenship moods to analyse citizens’ emotional (dis)engagements with the state in Uganda. Through a reflexive analysis of ethnographic and media material from 2019–2021, we claim that ...