Avoimen lähdekoodin projektien kehitystehtävien valmistumisajan arviointi koneoppimismenetelmin
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Ohjelmistovirheiden korjausajan arviointi on perinteisesti tehty asiantuntija-arvioinnin perusteella. Automaattisia menetelmiä korjausajan ennustamiseksi on kehitetty lähinnä keskittyen yksittäisiin ohjelmistoprojekteihin. Tässä tutkimuksessa replikoitiin ohjelmistoprojektien kehitystehtävien valmistumisaikoja koneoppimismenetelmin ennustava tutkimus, ja tutkittiin saman menetelmän soveltuvuutta virheraporttien sulkeutumisaikojen ennustamiseen. Koneoppimismenetelmänä käytettiin Random Forest -luokittimia. Aineisto käsitti yli 39 tuhatta avoimesti saatavilla olevaa ohjelmistoprojektia, lähes 13 miljoonaa kehitystehtävää ja yli 1.5 miljoonaa virheraporttia. Replikaatiotutkimuksessa laajempi opetus ja testausdata tuottivat hieman alkuperäistä tutkimusta heikommat tulokset, mutta uudet havainnot kuitenkin vahvistivat alkuperäisiä huomioita. Virheraporttien sulkeutumisajan ennustamisen huomattiin olevat haastavampi tehtävä kuin yleisempi kehitystehtävän valmistumisajan arviointi, ja menetelmää voisi kehittää tutkimalla luokittimen kannalta hyödyllisimpiä muuttujia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että tekoälyn sovellettavuus yksittäisiä virheraportteja tarkastellessa on vielä heikkoa, mutta siitä voi olla hyötyä suuria tietomääriä käsiteltäessä.
...
Estimating the resolution time of software defects has usually been done based on expert knowledge. Automatic methods to predict the resolution time has been done mostly by focusing on a few software projects. In this study, a replication of a previous study about predicting the issue resolution time of software projects with machine learning methods was performed, and the suitability of the method to predict the resolution time of defect reports was explored. Random Forest classification was the implemented machine learning method. The data set consisted of over 39 thousand publicly available software projects, almost 13 million issues and over 1.5 million defect reports. Larger data set of the replication produced slightly weaker results compared to the original paper, but new observations verified the points of the original study. Predicting the resolution time of defect reports turned out to be a harder task than the more general task of predicting resolution time of an issue. The method could be improved by studying the most useful features for the classifier. On the basis of the results, it would seem that the applicability of artificial intelligence when inspecting isolated defect reports is poor, but it could be useful when handling large data collections.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmän haasteet organisaatiolle : case Pupesoft
Autio, Janne (2011) -
Avoimen lähdekoodin hyödyt ohjelmistoyrityksissä
Koponen, Jasu (2020)Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekoitetaan helposti tavallisiin ilmaisohjelmistoihin. Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat usein käyttäjilleen täysin ilmaisia, on niillä useita ominaispiirteitä ... -
Avoimen lähdekoodin UML-mallinnusvälineiden vertailu pienten ohjelmistoprojektien tarpeisiin
Rautiainen, Juha (2014)Tutkielmassa esitetään vertailukohteita UML-mallinnusvälineiden UML-tuen, käytettävyyden ja elinkaarikustannusten arvioimiseksi. Vertailukohteita on sovellettu valittaessa kolmea avoimen lähdekoodin ja yhden suljetun ... -
Organisaation tiedonhaku : tarkastelussa avoimen lähdekoodin ratkaisut
Heini, Jari-Pekka (2010) -
Avoimen lähdekoodin alustojen sopivuus älykotiin
Liimatainen, Janne (2017)Internet of Things kasvaa jatkuvasti ja sen eräs suurimmista sovelluskohteista on älykoti. IoT:n ongelmana on kuitenkin ollut keskimäärin erittäin huono tietoturva ja tämä on heijastunut myös älykoteihin esimerkiksi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.