Työntekijöiden osallistaminen, työhyvinvointi ja tuottavuus

Abstract

Yritysten tuottavuuseroja ja työntekijöiden hyvinvointia on tutkittu paljon eri tieteenaloilla, mutta ne kaipaavat yhä lisätutkimusta. Erityisesti kilpailun koventuessa kansainvälisillä markkinoilla ja työntekijöiden jaksamisongelmien kasvaessa, yritysten tarve kiinnittää huomiota työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen kasvaa. Väes-törakenteen muutokset lisäävät tarvetta kehittää työikäisen väestön jaksamista Suomessa, mikä lisää aiheen merkityksellisyyttä. Työntekijöiden osallistamisella voidaan parhaimmillaan saavuttaa sekä taloudellista kilpailuetua yritykselle että parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan osallistamisen yhteyttä yrityksen tuottavuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi yrityksen koon, toimialan ja iän merkitystä tässä kokonaisuudessa. Tutkimus saa tukea teoreettisesta viitekehyksestä ja aikaisemmasta kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään päätöksenteon hajauttamista ja keskittämistä, erilaisia kannustinjärjestelmiä sekä työsuunnittelua. Empiirisessä tutkimuksessa on käytetty Eurofoundin ja Cedefopin European Company Surveys -aineistoa vuodelta 2019. Kyselyaineisto kattaa tiedot 27 EU-maan ja Iso-Britannian osalta. Aineisto on tässä tutkielmassa rajattu Suomeen ja yksityiseen sektoriin palvelualan ja teollisuuden osalta. Lopulliseksi otannaksi muodostui 911 yri-tysjohdon vastausta. Tutkimusmenetelmänä käytetään pienimmän neliösumman menetelmää (PNS).

Tutkimustulokset osoittavat, että osallistamisella on tilastollisesti merkitsevä, heikko ja positiivinen yhteys tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Mielenkiintoisin tutkimuksen havainto on, että kerroin ei juuri muutu mallien välillä, kun niihin lisätään kontrollimuuttujia. Kontrollimuuttujista ainoastaan yrityksen koolla on tilastollisesti merkitsevä yhteys tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kanssa. Yhteys on tuottavuuden osalta positiivinen ja työhyvinvoinnin tapauksessa negatiivinen. Tuloksia voidaan pitää yhdenmukaisina aikaisempaan kirjallisuuteen verrattuna.