7–10-vuotiaiden lasten kokemuksia fyysistä aktiivisuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä vapaa-ajalla

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 7–10-vuotiaiden lasten kokemuksia vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät lasten näkökulmasta estävät ja edistävät fyysistä aktiivisuutta keskilapsuudessa. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen vaatii vahvan liikuntasuhteen, ja on tärkeää havaita tekijöitä, jotka innostavat lapset liikkumaan ja muokkaavat liikuntasuhteesta vahvan. Siksi aihetta on tärkeää tutkia lasten näkökulmasta laadullisin keinoin. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Liikkuva perhe -hanketta maaliskuussa 2018. Haastattelut on toteutettu täsmäryhmähaastatteluina 7–10-vuotiaille lapsille. Niihin osallistui 79 lasta eri sosioekonomisilta alueilta. Haastattelut alkoivat keskustelulla lasten piirustuksista, jonka jälkeen ne etenivät puolistrukturoidulla menetelmällä keskustelemalla valittujen teemojen ympärillä. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään haastateltavien omia kokemuksia ja lähestymistapa oli hermeneuttinen. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä käyttäen ja se tuotti fyysistä aktiivisuutta edistävistä tekijöistä kuusi yläluokkaa sekä fyysistä aktiivisuutta estävistä tekijöistä yhdeksän yläluokkaa. Suurimmiksi fyysistä aktiivisuutta edistäviksi luokiksi nousivat motivaatio ja vanhemmuuskäytänteet. Yksittäisistä tekijöistä perheen kanssa yhdessä liikkuminen sekä liikunnan ilo nousivat tärkeimmiksi fyysistä aktiivisuutta edistäviksi tekijöiksi. Haastatteluissa fyysistä aktiivisuutta estäviä tekijöitä mainittiin huomattavasti vähemmän ja niistä keskeisimmät olivat passiiviset ajanvietteet sekä vanhemmuuskäytänteet. Passivoivat pelit oli selkeästi eniten mainintoja saanut yksittäinen fyysistä aktiivisuutta estävä luokka lasten puheessa. Vanhemmuuskäytänteistä erityisesti vääränlainen kannustus nousi esiin fyysistä aktiivisuutta estävänä tekijänä. On merkittävää, että liikkumista mahdollistavia tekijöitä koetaan enemmän kuin sitä estäviä, sillä tämä kertoo lasten kokevan liikkumisen mielekkäänä. Lapsilla voidaan ajatella olevan siis luontainen halu liikkumiseen, mutta liikkumista estävät tekijät, jotka vaikuttavat olevan enemmän lasten ympäristössä kuin motivaatiossa, vähentävät liikutun ajan määrää. Aihetta ei ole ennen tutkittu Suomessa laadullisin keinoin ja lasten fyysisen aktiivisuuden määrän vähentyessä lasten näkökulmasta saatava tutkimustieto on tärkeää.

The purpose of this study was to investigate the factors affecting physical activity in children aged 7 to 10 years old. The aim was to find out which factors act as barriers and as facilitators to children’s physical activity. Since childhood physical activity is strongly connected with habitual physical activity later in life, it is important to recognize which factors children perceive to be important regarding their physical activity levels. Thus, it is essential to look at this topic from the children’s perspective. The data for this study was collected as a part of a project called Active Family. This project was planned and executed by the Faculty of Sport Sciences of the University of Jyväskylä. Semi-structured focus group interviews were conducted for 7–10-year-old children in March 2018. A total of 79 children from different socioeconomic areas participated in the interviews. The interviews started with analyzing the children’s drawings and continued with semi-structured focus group interviews. We aimed to understand children’s experiences about this subject through conventional qualitative content analysis. Six sub-themes regarding facilitators to physical activity and nine sub-themes regarding barriers to physical activity appeared. The biggest sub-themes that appeared as facilitators for physical activity were motivational factors and parenting practices. Moving together as a family and feeling joy from physical activity were most commonly stated by children. The biggest sub-themes for barriers to physical activity were passive leisure activities and parenting practices. Playing video games was the most commonly mentioned factor as a barrier for physical activity. We also found out that parent’s encouragement acted as a barrier for physical activity if the children perceived it disturbing. Children mentioned significantly more facilitators than barriers to physical activity which indicates that children like to be physically active. Children have a natural desire to be active but factors acting as barriers, which seem to be more environmental than motivational, reduce the amount of physical activity. Gaining an understanding of the factors affecting physical activity is an important issue worldwide, as the prevalence of children not meeting the recommended level of physical activity for health is high and likely increasing. This subject hasn’t been studied qualitatively in Finland before.