Tasapaino sotilasharjoittelun aiheuttaman kuormituksen ja palautumisen välillä on tärkeää. Mikäli operatiivinen toimintakyky on madaltunut korkean riskin operaatioissa, voivat seuraukset olla vakavia. Palautumista on tutkittu kattavasti urheilijoilla, mutta ei sotilailla, ja fysiologiset vasteet ja harjoitusmetodit ovat selvästi erilaisia näissä populaatioissa. Kovimmissa sotilasharjoituksissa harjoituskuorma on erittäin korkealla, ja operointi tapahtuu hyvin epäoptimaalisissa olosuhteissa palautumisen kannalta. On tärkeää ymmärtää palautumisaikoja sotilasharjoituksista, jotta voidaan optimoida harjoittelun ohjelmointi ja operaatioiden rytmitys. Tämä katsaus tarjoaa tietoa palautumisajoista kovimmista mahdollisista sotilasharjoituksista, joissa sopivia tutkimuksia on tehty. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on arvioida eri biomarkkerien sekä fyysisen suorituskyvyn palautumiseen vaadittavia aikoja sekä sitä, mihin tutkittuihin muuttujiin vaikutukset kohdistuvat. Sys
temaattinen kirjallisuushaku toteutettiin käyttäen tietokantoja MedLine (Ovid) ja Web Of Science, josta tutkimuksia etsittiin kesäkuuhun 2021 asti. Käytetyt hakusanat liittyivät esimerkiksi sotilasharjoitteluun, erikoisjoukkoihin, fyysiseen suorituskykyyn, ja eri biomarkkereihin. Tutkimukset valittiin tiukkojen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Yhteensä 12 tutkimusta valikoitui mukaan katsaukseen. Tutkimuksissa oli mitattu useita eri fysiologisia ja suorituskykyyn liittyviä muuttujia. Harjoitusten kesto vaihteli neljästä päivästä 62 päivään, ja palautumismittausten kesto vaihteli 24 tunnista kuuteen viikkoon. Kaikki mitatut muuttujat palautuivat kahdessa tutkimuksessa. Seitsemässä tutkimuksessa 79–90 % muuttujista palautui, ja kolmessa tutkimuksessa 44–63 % muuttujista palautui. Joitain muuttujia lisää olisi voitu myös tulkita palautuneeksi, riippuen kriteereistä palautumiselle. Suurimmassa osassa tutkimuksia suurin osa mitatuista muuttujista palautui seurannan aikana, mutta oli yleistä, että jotkin muuttujat eivät palautuneet. Joissain tapauksissa vain noin puolet muuttujista palautui. Katsauksen päätuloksena huomataan, että suurimmassa osassa tutkimuksia palauduttiin erittäin kovasta kuormituksesta suhteellisen lyhyessä ajassa ainakin lähes täysin, mutta joissain tutkimuksissa palautuminen oli selvästi vähäistä. Palautumisaika vaikuttaa olevan melko vaihtelevaa muuttujien välillä, ja joskus palautuminen on vähäistä pidempienkin palautusjaksojen jälkeen. Palautumista olisikin tärkeä arvioida ja mitata erittäin kovien harjoitusten jälkeen, jotta voidaan maksimoida operatiivinen toimintakyky ja optimoida harjoittelun jaksotus.
...
Balancing between training induced stress and recovery is important in a military population. If operational capacity is compromised during high-risk operations, consequences may be serious. Recovery has been studied extensively in athletes, but not in military populations. Physiological demands and methods of training are vastly different in these populations. In certain tough military training courses, the training load is very high, with limited capacity to operate in optimal conditions. Thus, it is important to understand recovery in the context of military training courses and populations to optimize the adaptation and training strategies used. This review provides information about the required recovery times from some of the toughest military training courses that have been measured.The objective of this systematic review was to evaluate the time-course of recovery of biochemical markers and physical performance after strenuous military training and identify which biomarkers ha
ve been researched and how they are affected.A systematic literature search was conducted using the databases MedLine (Ovid) and Web of Science to identify studies up to July 2021. Varying, relevant search terms were used, related to military training, special forces, physical performance, and biomarkers. Records were included according to the strict inclusion and exclusion criteria.A total of 12 studies fit the inclusion criteria and were selected for this review. A variety of physiological and physical performance markers were measured, and military training length varied from 4 to 62 days, with recovery measurement times varying from 24 hours to 6 weeks. Among these studies, two showed full recovery of variables, seven studies showed almost full (79-90%) recovery, and in three studies, 44-63% of markers were recovered after the recovery period. However, in some studies, more markers could also be considered recovered.In majority of the studies, most of the measured variables recovered during the follow-up, but commonly some variables remained unrecovered, and sometimes only modest recovery was seen. Therefore, according to the results of this review, it seems that majority of the typically measured markers recover in a relatively short time from sustained extreme and intense stress induced by strenuous physical activity, sleep and food deprivation, environmental extremes, and psychological stress, but in some cases only modest recovery seems to occur. Overall, the recovery time seems to vary between the markers, and sometimes recovery might not occur even after longer recovery times. Therefore, it is important to measure recovery after strenuous training courses to maximize operational capability and optimize periodization of training.
...
