Show simple item record

dc.contributor.advisorLensu, Anssi
dc.contributor.advisorVallius, Elisa
dc.contributor.authorPelkonen, Pinja
dc.date.accessioned2021-12-23T05:41:53Z
dc.date.available2021-12-23T05:41:53Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79155
dc.description.abstractMaakotka (Aquila chrysaetos) on Suomessa erityisesti suojeltava ja vaarantunut petolintulaji. Lajia pidetään hyvänä luonnonmukaisen ekosysteemin indikaattorina, koska se vaatii laajan ja monimuotoisen reviirin. Suomen maakotkakannasta suurin osa (n. 80 %) keskittyy Pohjois-Suomeen, ja tämän takia lajin elinympäristön suojeleminen myös Keski-Suomessa on tärkeää. Suuri uhka lajille tällä hetkellä on tuulivoima. Tuulivoimalahankkeet ovat yleistyneet mm. uusiutuvan energian tarpeen, ja tuulivoiman hyvän sähkön tuottavuuden takia. Tuulivoimaloita rakennetaan usein kauas asutuksesta luonnonmukaiselle syrjäseudulle, josta syntyy kaavoituskonflikteja luonnonsuojelun ja energiantuotannon välille. Tutkielman tavoitteena oli mallintaa maakotkille sopivia elinympäristöjä Keski-Suomessa maksimientropiamallinnuksen ja reviirimallinnuksen (resurssienvalintafunktion) avulla, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää tuulivoimapuistoja näillä alueilla. Ympäristömuuttujia avoimista lähteistä käytettiin ennustamaan lajille sopivaa elinympäristöä jo tiedettyjen lajin pesäpaikkojen avulla. Maksimientropiamallinnuksen avulla pystyttiin erottamaan lajille sopivia elinympäristöjä Keski-Suomessa. Lisäksi tutkittiin maakotkien reviirienkäytönastetta kirjallisuudessa käytetyllä reviirimallilla. Näin voitiin erottaa myös aktiivisesti käytetty ydinreviiri, tunnettujen pesien ympäriltä. Yhdessä nämä tulokset antoivat selkeän kuvan maakotkien tämänhetkisistä ja potentiaalisista elinympäristöistä Keski-Suomessa. Lisäksi tuloksissa korostui tuulivoimahankkeiden sijoittuminen usein maakotkille sopivaan elinympäristöön. Tutkielman tulosta voidaan soveltaa mm. maakuntakaavan laatimisessa, uusien tekopesien pystytyksessä ja muissa lajin suojelutoimissa. Toivottavasti tutkimustulokset edesauttavat maakotkien elinympäristöjen huomioimista, ja helpottavat kuntia ja tuulivoimatoimijoita sopivien hankealueiden määrittämisessä Keski-Suomessa.fi
dc.description.abstractGolden eagle (Aquila chrysaetos) is a top-tier predatory bird that functions as a good indicator species of the ecosystem state. Golden eagle requires a large home range for hunting and nesting; therefore, they are often short for space. In Finland, most of the golden eagle population is focussed on Northern Finland (approx. 80 %), thereby it is even more important to conserve the species habitat in Central Finland. Due to pressures for clean energy, wind power plants are becoming more popular in rural areas. This often leads to conflicts regarding land use, for either nature conservation or for clean energy production. The aim of this study was to use species distribution modelling to discover areas of high suitability for the species, so that in the future these areas could be avoided by wind park projects. The environmental data was from public sources and the nesting data was provided by Central Finland Centre for Economic Development (ELY Centre). The methods were based on predicting potential habitat by the values exhibited in the known species locations. With maximum entropy species distribution modelling we could detect potential species habitat and nesting sites. Also, with resource selection function modelling we could detect active areas near the nest that the existing golden eagle pairs used frequently. Together these results gave a good idea of the most crucial areas to the species currently, and of the potential areas for species distribution in future. In the results we also demonstrated some of the current conflicts for space, as there were already wind power plans in golden eagle areas of high suitability and use. The goal is that the study results will be used to e.g. guide wind power county zoning and provide locations for new man-made nests. Hopefully, by allocating areas more specifically, we can avoid wind power planning in unsuitable areas and be more considerate of golden eagle habitats.en
dc.format.extent105
dc.language.isofi
dc.subject.othermaksimientropiamallinnus
dc.subject.otherRSF-mallinnus
dc.subject.othertuulivoimahanke
dc.subject.otherMaxEnt
dc.subject.othermaximum entropy modelling
dc.subject.otherraptor
dc.subject.otherRSF-modelling
dc.subject.otherwind power
dc.titleMaakotkan elinympäristövaatimusten mallintaminen Keski-Suomessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202112236137
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiedefi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi40151
dc.subject.ysopetolinnut
dc.subject.ysoKeski-Suomi
dc.subject.ysotuulivoimalat
dc.subject.ysotuulienergia
dc.subject.ysomaakotka
dc.subject.ysoympäristövaikutukset
dc.subject.ysoluonnon monimuotoisuus
dc.subject.ysoluonnonsuojelu
dc.subject.ysomallintaminen
dc.subject.ysosuojelu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record