Plastic Pathways : The Discursive Representations of Plastics Economy in Finnish Media

Abstract

Lineaariselle muovitaloudelle vaaditaan muutosta siitä johtuvien ympäristövaikutusten vuoksi. Tässä tutkielmassa tutkitaan muovitalouden diskursiivisia ilmentymiä suomalaisessa uutismediassa, tarkoituksena tunnistaa kestävämpää muovitaloutta muotoilevat diskurssit peilaten niitä sosiotekniseen transitioteoriaan. Uutiset kehystivät muovit ongelmalliseksi niiden kulutuksesta johtuvan jätetuotannon ja niiden fossiilisesta raaka-aineesta johtuvien ilmastopäästöjen vuoksi. Näihin ongelmiin vastaamaan tunnistettiin aineistosta hallitseva kiertotalousdiskurssi, joka koostui kierrätys-, jätehuollon parantaminen-, korvaaminen-, kulutuksen ja tuotannon vähentäminen- ja uudelleenkäyttö -aladiskursseista. Tunnistetut aladiskurssit olivat keskenään epäjohdonmukaisia sekä ristiriidassa kiertotalousperiaatteiden kanssa, viestien kiertotalouskäsitteen vakiintumattomuudesta. Sen lisäksi, hallitseva ja lähes haastamaton kiertotalousdiskurssi edustaa lähinnä vähittäisiä muutoksia vakiintuneeseen muovitalouteen, keskittyen järjestelmän jäte- ja päästöoireisiin pohjimmaisen kulutusongelman sijaan. Siten kiertotalousdiskurssi toisintaa regiimin lukkiutuneita tehokkuuden ja talouskasvun oletusarvoja. Tulosten ja muoviongelman monimutkaisuuden perusteella on syytä korostaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa muovitaloudelle kestävämpää järjestelmää kehittäessä.

The linear plastics economy calls for a transformational change due to its consequent environmental impacts. This study examines the representations of the plastics economy in the Finnish news media to identify the discourses framing its pathway to improved sustainability and mirrors the findings to socio-technical transitional theory. The news framed plastics as a problem due to the waste generation due to plastics consumption and the atmospheric emissions due to the fossil raw material of plastics. The identified dominant circular economy discourse addressing these problems consisted of the recycling, improving waste management, replacement, reduction of consumption and production and reuse sub-discourses. The identified sub-discourses were mutually inconsistent and conflicted with the circular economy principles, signaling a lack of established under-standing of the concept. Furthermore, the dominant, mainly unchallenged circular economy discourse represents mostly incremental changes to the established plastics economy, treating the systemic symptoms of waste and emissions over the underlaying cause of consumption. Thus, the discourse is reproducing the regime lock-ins of efficiency and economic growth. Based on the results and the complexity of the plastics problem, a more holistic approach needs to be emphasized to transition towards a more sustainable plastics economy.