Vanhustyö ja teknologia : Jyväskylän yliopiston vanhustyön kyselytutkimus 2021 : katsaus tutkimusaineistoon

Abstract

Jyväskylän yliopiston vanhustyön kyselytutkimuksessa kerätään tietoa vanhus- ja hoivatyön teknologisoitumista sekä työntekijöistä, työn luonteesta ja työoloista vuosina 2019−2025. Tutkimuksen tavoitteena on saada ajantasainen kuva teknologisten laitteiden ja palveluiden käytöstä vanhus- ja hoivatyössä sekä selvittää digiteknologioiden käytön merkityksiä ja yhteyksiä työoloihin ja päivittäisiin työrutiineihin sekä hoivasuhteisiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat päivittäistä hoiva- ja hoitotyötä tekevät sekä muut vanhuspalveluiden tuottamiseen, kehittämiseen tai johtamiseen osallistuvat työntekijät. Kyselytutkimus on osa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) tutkimustoimintaa. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2019 ja seurantakysely vastaajapaneeliin liittyneille huhti-toukokuussa 2021. Seurantakysely lähetettiin 3 607 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 1 679. Vastaajien joukossa ei ollut merkittävää valikoitumista verrattuna vuoden 2019 aineistoon. Tässä katsausraportissa päähuomio kiinnittyy vastausten ajalliseen vertailuun vuosina 2019 ja 2021. Tältä osin tarkastelu on rajattu vain niihin vastaajiin, jotka vastasivat molempiin kyselyihin. Lisäksi raportissa esitetään vastaajajakaumia vuoden 2021 seurantakyselyyn lisätyistä uusista kysymyksistä, joita olivat muun muassa teknologian käytön useus, työnantajan ohjeistus viestintävälineistä ja sosiaalisesta mediasta, videopuhelinsovellusten käyttö, asiakkaiden avuntarpeet sekä koronaepidemian vaikutukset työhön. Alustavien havaintojen perusteella vuosien 2019 ja 2021 välisenä aikana erinäisten digitaalisten sovellusten ja laitteiden käyttö lisääntyi. Erityisesti lisääntyi etäyhteyslaitteiden ja älylaitteiden käyttö. Uusia laitteita ja sovelluksia ilmoitettiin opeteltavan suunnilleen yhtä usein kuin vuonna 2019. Samoin arviot omasta digiosaamisesta ja tuen määrästä pysyivät samalla tasolla. Sosiaalisen median ja pikaviestintävälineiden käyttöä työssä on vastaajien mukaan rajoitettu osittain. Videopuhelinsovellusten käytössä arvioidaan olevan suhteessa enemmän etuja kuin haittoja sekä oman työn että asiakkaiden kannalta. Etujen ja haittojen koetaan olevan suurempia asiakkaille kuin omalle työlle. Välittömän asiakastyön osuus työajasta näyttää hieman pienentyneen vastaajien joukossa, kun taas kokemukset työn kiireestä ovat pysyneet samalla tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Sekä koetun terveydentilan että työhyvinvoinnin raportoitiin huonontuneen vuoteen 2019 verrattuna. Asiakkaiden avuntarve ilmenee vastaajien mukaan erityisesti pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa sekä siirtymisissä. Samoin avuntarpeet syömisessä ja muistisairauksien osalta ovat erittäin yleisiä. Sen sijaan asiakkaita avustetaan harvemmin teknologian käytössä ja kodin ulkopuolella tapahtuvissa toiminnoissa. Koronaepidemian vaikutukset ovat vastaajien mukaan näkyneet työtehtävien määrän, kiireen kokemuksen ja henkisen kuormituksen lisääntymisessä.