Retoriset keinot ja huumori Maria Laakson teoksessa Taltuta klassikko!

Abstract

Lasten ja nuorten lukutaitoa ja -motivaatiota pidetään heikentyneisyydessään huolestuttavana ilmiönä nyky-Suomessa. Avainasemassa lukutaidon kehittämisessä on lapsille ja nuorille suunnattu ja heitä kiinnostava kirjallisuus. Lukutaidosta ja lukuharrastuksesta puhuttaessa korostuu kuitenkin usein pelkkä kaunokirjallisuus, ja kirjallisuuden toinen merkittävä haara, tietokirjallisuus, jää sivuun. Tämä tutkielma tarkasteleekin, miten nuoriin lukijoihin pyritään vaikuttamaan lapsille ja nuorille suunnatussa tietokirjallisuudessa retoristen keinojen ja huumorin kautta. Tutkimusaineistona toimii Maria Laakson vuonna 2019 julkaistu lasten ja nuorten tietoteos Taltuta klassikko! Tutkimus perustuu seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaisin retorisin keinoin kohdeyleisöön pyritään vaikuttamaan? 2) Miten retoristen keinojen käyttö luo vaikuttavuutta tekstiin? 3) Millaiset retoriset keinot rakentavat huumoria tekstissä? Tutkielmassa hyödynnetään uuden retoriikan ja huumorin tutkimusalojen tietoa sekä teoriataustaa pohjustaessa että aineistoa analysoidessa. Analyysimenetelmänä toimii retorinen analyysi, jonka kautta aineistosta nostetaan esiin retorisia keinoja ja analysoidaan niiden vaikuttavuutta nuoren lukijan näkökulmasta. Huumoria ei käsitellä tutkimuksessa yhtenä retorisena keinona, vaan aineiston laajempana sävynä, jota retoriset keinot rakentavat. Samalla huumori kuitenkin nähdään myös olennaisena keinona vaikuttaa nuoriin. Aineiston analyysin perusteella selviää, että nuoriin pyritään vaikuttamaan hyödyntämällä useita eri retorisia keinoja. Aineistossa hyödynnetyistä retorisista keinoista korostuvat metaforan, värittävien ilmaisujen, rinnastusten ja esimerkkien, puhekielen, maksiimien sekä puhuttelun käyttö. Retoristen keinojen käytön vaikuttavuus perustuu siihen, että ne hyödyntävät nuorille tuttuja ilmiöitä ja nuorten kielenkäyttöön yhdistettävää kieltä. Huumori rakentuu retoristen keinojen käytön myötä, ja näyttäytyy tekstissä vaihtelevasti ironiana ja rekisterin rikkoutumisen seurauksena muodostuvana huumorina. Tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että nuoriin kohdeyleisönä pyritään vaikuttamaan suhteuttaen tietotekstiä heidän omaan elämäänsä useiden retoristen keinojen kautta.