Hoivasuhteessa traumatisoitunut : emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutukset lapsen kehitykseen
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää millaisia seurauksia hoivasuhteessa traumatisoituminen aiheuttaa lapselle, kuinka autonomisen hermoston toiminta näyttäytyy tutkimustuloksissa ja kuinka hoivasuhteessa traumatisoituneita lapsia ja perheitä voidaan auttaa. Hoivasuhteessa tapahtuvan toistuvan kaltoinkohtelun seurauksena lapselle syntyy kehityksellinen trauma, jota kutsutaan suomessa emotionaaliseksi traumaksi tai II-tyypin traumaksi. Teoriaosuudessa kerrotaan lapsuuden haitallisista kokemuksista (ACE) ja niiden fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Lisäksi kuvaillaan kiintymyssuhteen, dissosiaation ja polyvagaalisen teorian eli yksilön autonomisen hermoston yhteys kehitykselliseen traumatisoitumiseen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu emotionaalista kaltoinkohtelua ja kehityksellisen trauman häiriötä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista.
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella emotionaalinen kaltoinkohtelu aiheuttaa kehityksellisen traumatisoitumisen, joka on vaurio autonomisen hermoston toiminnassa sekä häiriö fysiologisen stressinsäätelyjärjestelmän kehityksessä. Traumatisoituminen häiritsee lapsen tervettä fyysistä sekä psyykkistä kehitystä ja vaurioittaa lapsen säätelyjärjestelmien toimintaa. Kehityksellinen traumatisoituminen on seurausta lapsen hoiva- ja kasvuympäristön riittämättömistä keinoista vastata lapsen huolenpidon tarpeisiin. Emotionaalinen kaltoinkohtelu on lapselle haitallisin kaikista kaltoinkohtelutyypeistä ja sillä on laajimmat kielteiset vaikutukset lapset terveyteen ja hyvinvointiin. Perheen kokemat vastoinkäymiset, vanhempien resurssit ja kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät riskiä emotionaaliselle kaltoinkohtelulle ja edelleen lapsen kehitykselliselle traumatisoitumiselle. Kaltoinkohtelun riskitekijöiden tunnistaminen, varhainen tuki ja lapsen elämässä olevat suojaavat tekijät voivat suojella lasta traumatisoitumiselta.
Tutkimusaineiston mukaan vanhempien lapsiinsa kohdistama kaltoinkohtelu on yleistä ja sitä on vaikea tunnistaa. Emotionaaliseen kaltoinkohteluun liittyvää tutkimusta tulee lisätä ja traumainformoitua koulutusta kehittää, jotta emotionaalisen traumatisoitumisen synnyttämiin lasten ja vanhempien tuentarpeisiin voidaan vastata.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5316]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lapsen kokema väkivalta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Röntynen, Pia (2022)Sosiaalityössä väkivallan uhreja ja tekijöitä voi kohdata millä tahansa sektorilla ja tällöin on merkityksellistä ymmärtää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Työssäni lastensuojelun sosiaalityössä väkivalta on keskeinen ilmiö. ... -
Lapsen perheessä kokema henkinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaalityössä
Siltaoja, Jonna (2022)Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, mitä on lapsen perheessään kokema henkinen väkivalta ja miten se voidaan tunnistaa sosiaalityössä. Tutkielman aineistona toimivat ... -
Traumainformoitu työote lastensuojelussa : integroiva kirjallisuuskatsaus
Elomaa, Maiju (2024)Tutkielma käsittelee traumainformoitua työotetta lastensuojelussa. Traumainformoidussa työotteessa korostuvat ymmärrys ACE-kokemusten ja traumaattisen kokemusten yleisyydestä, vaikutuksista ja selviytymisen oireista. ... -
Mikä jälki jää? : kirjallisuuskatsaus ylisukupolvisen traumatisoitumisen suomalaisesta tutkimuksesta Suomen sotien jälkeen
Krohns, Niina (2023)Tämä kandinaatintutkielma tarkastelee, millaista suomalaista tutkimustietoa on kertynyt vuosilta 2006–2021 koskien ylisukupolvista taakkasiirtymää Suomen sotien jälkeen. Tarkastelen myös, miten Suomen sota-aikana on ... -
Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kokemuksia sijaishuollosta
Gustafsson, Henna (2020)Kirjallisuuskatsauksessani kysyttiin: Millaisia kokemuksia lapsilla on lastensuojelun kautta tehdystä sijoituksesta eri sijaishuoltopaikoissa? Tutkimani ilmiö näyttäytyi aineiston valossa siten, että lapset kokivat sijoituksen ...