Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRuotanen, Lauri
dc.date.accessioned2021-11-01T08:28:20Z
dc.date.available2021-11-01T08:28:20Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.isbn978-951-39-8908-8
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78441
dc.description.abstractThis study describes and analyzes the historical transition of the Skolt Sámi into Finnish society from the perspectives of ethnicity and social welfare. What makes this research topical, is the ongoing social and health care reform process, and the fact that the Sámi themselves have opened discussion about the themes described in my research and their own basis for well-being. In accordance with the theory of hermeneutic interpretation, I have searched for interactions and their meanings. The most essential material of the study is based on textual material such as programs, documents, minutes, statements and presentations related to the administration and decision-making of the Sámi Parliament. The laws, concerning the Sámi people, international human rights treaties and research literature are a key part of my research material. I have also collected material from the archives of Matti Sverloff and Karl Nickul in the Sámi archives, as well as from the library of the Skolt Museum in Neiden, Norway. The analysis of my data is a data-driven content analysis, which helps to highlight the most important factors of the research. I have analyzed the different meanings of the encounter between Skolt Sámi ethnic culture and Finnish social care, and their connection. My research can be examined with the help of three key changes describing the ethnic change of the Sámi people presented by Vigdis Stordahlen (2007). First, the integration of the Skolt Sámi into the Finnish nation-state and its change, and into the development of social welfare. Second, the Skolt Sámi accession to the wider Sámi community and being part of the Sámi political development. Third, the internationalization of Sámi politics and the accession to the indigenous people’s community. The results of my research on the historical journey of the Skolt Sámi into Finnish society show that there have been numerous externally guided changes, adaptation and the threat of losing language and culture. On the other hand, the journey of the Skolt Sámi has included finding something new, joining the Sámi people in general, and taking part in the political struggle for human rights uniting the Sámi people, and becoming part of the international indigenous community. Recently, they have started to find solutions to develop Sámi-specific social welfare services based on the right to self-determination.en
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan kolttasaamelaisten historiallista siirtymää osaksi suomalaista yhteiskuntaa etnisyyden ja sosiaalihuollon näkökulmista. Ajankohtaiseksi tämän tutkimuskysymyksen ja siihen vastaamisen tekee meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessi ja myös se, että saamelaiset itse ovat avanneet keskusteluja tutkimukseni kuvaamista teemoista ja omasta hyvinvoinnin perustastaan. Hermeneuttisen tulkintaopin mukaisesti olen etsinyt vuorovaikutussuhteita ja niiden merkityksiä. Tutkimuksen keskeisin aineisto on rakentunut tekstimuotoisesta materiaalista kuten saamelaiskäräjien hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä ohjelmista, dokumenteista, pöytäkirjoista, lausunnoista ja esityksistä. Saamelaisia koskevat lait, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä tutkimuskirjallisuus ovat keskeisenä osana tutkimukseni aineistoa. Aineistoa olen kerännyt myös saamelaisarkistossa säilytettävistä Matti Sverloffin ja Karl Nickulin arkistoista, sekä Norjan Neidenissä sijaitsevasta kolttamuseon kirjastosta. Aineistoni analyysi on aineistolähtöistä sisällön analyysia, jolla nostetaan aineistosta esiin tutkimuksen kannalta keskeisimmät tekijät. Tutkimuksessani olen analysoinut kolttasaamelaisen etnisen kulttuurin ja suomalaisen sosiaalihuollon kohtaamisen jäsennyksestä erilaisia merkitystekijöitä ja näiden liittymistä toisiinsa. Tutkimukseni kokonaisuutta voidaan tarkastella Vigdis Stordahlenin (2007) esittämän kolmen keskeisen saamelaisten etnistä muutosta kuvaavan muutoksen avulla: kolttasaamelaisten integroituminen suomalaiseen kansallisvaltioon ja sen muutoksiin, sekä sosiaalihuollon kehittymiseen; toiseksi kolttasaamelaisten liittymisenä laajempaan saamelaisyhteisöön ja osaksi saamelaispoliittista kehitystä; ja kolmanneksi saamelaispolitiikan kansainvälistymisenä ja saamelaisten liittymisenä alkuperäiskansojen yhteisöön. Tutkimukseni tulokset kolttasaamelaisten historiallisesta matkasta osaksi suomalaista yhteiskuntaa osoittavat, että se on sisältänyt lukuisia ulkopuolelta ohjattuja muutoksia, sopeutumista sekä kielen ja kulttuurin kadottamisen uhkaa. Toisaalta se on sisältänyt uuden löytämistä, liittymistä yleiseen saamelaisuuteen ja sen saamelaisia yhdistävään poliittiseen taisteluun ihmisoikeuksien puolesta, sekä tulemista osaksi kansainvälistä alkuperäiskansojen yhteisöä. Viimeaikaista itsemääräämisoikeuteen nojaavaa saamelaiserityisen sosiaalihuollon muodon etsimistä voi mielestäni osittain rinnastaa alkuperäiskansojen viitekehykseen.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.titleKolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto : siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8908-8
dc.date.digitised


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot