Lastensuojelun jälkihuolto nuorten toimintamahdollisuuksien edistäjänä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten näkökulmasta sitä, millä tavalla jälkihuollon sosiaalityön tarjoama sosiaalinen tuki voi parhaimmillaan edistää sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten toimintamahdollisuuksia. Tutkimusaiheeni on ajankohtainen, sillä jälkihuollon asiakasmäärät tulevat nousemaan vuoden 2020 lakimuutoksen myötä, jossa määriteltiin jälkihuolto-oikeuden kestävän siihen asti, kunnes nuori on 25-vuotias (LSL 2019/542 75 §). Tutkimukseni taustateoriana toimi Amartya Senin (1993) ja Martha Nussbaumin (2011) toimintamahdollisuuksien teoria sekä jälkihuollon työntekijän roolin jäsentämisen apuna Charles Tardyn (1985) käsite sosiaalisesta tuesta. Aineistonani toimi kolme haastattelua, jotka toteutin jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten kanssa, viisi lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon kehittämistarkoituksessa luotua julkaisua ja kaksi lastensuojelujärjestöjen YouTube -kanavalla julkaistua jälkihuoltoteemaista videota. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Analysoin aineistoni soveltaen sisällönanalyysia sekä teema-analyysia teoriaohjaavasti. Vastauksena tutkimuskysymykseeni sain kolme pääteemaa. Asiakassuhde mahdollistaa nuorelle tiedon, että saa apua tarvittaessa, mikä helpottaa itsenäistymistä. Asiakassuhteessa mahdollistuu huolenpitäminen, itsensä kokeminen tärkeäksi sekä tunteen, ettei ole yksin itsenäistymisaiheessa. Tieto työntekijästä ja hyvä asiakassuhde mahdollistavat myös kaksi muuta jälkihuollon toimintamahdollisuuksia parantavaa osa-aluetta. Itsereflektiossa pohditaan omaa toimijuutta menneessä ja tulevaisuudessa muodostaen lastensuojelupapereita selaamalla käsitys menneestä, ja herätellään tulevaisuuden haaveita ja unelmia toiminnan motivaatioksi. Asiakkuuden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehdään suunnitelma jälkihuollon työskentelylle sekä taloudellisen tuen ja käytännön tuen keinoin pyritään haluttuja asioita kohti. Suunnitteluvaihe on tärkeää sen kannalta, että jälkihuolto olisi nuorille mahdollisimman selkeää. Kaikki nämä kolme teemaa kuitenkin tapahtuvat samanaikaisesti, esimerkiksi nuoren ollessa huonossa kunnossa, huolenpidon osa-alue korostuu. Tarkoituksenani oli myös tuoda esille lastensuojelun jälkihuollon tärkeä yhteiskunnallinen rooli sekä monipuolinen tehtävä nuoren itsenäistymisen tukijana. Tavoitteenani oli saada kehittäjänuorten näkökulma ja ääni esille siitä, millä lailla jälkihuollon työskentelyä voi kehittää itsenäistymistä mahdollisimman hyvin tukevaksi sekä nuoren omia elämän tavoitteita ja visioita parhaiten palvelevaksi. Nuoren lähtökohdat ovat hyvin erilaiset, ja työntekijöiltä vaaditaan ammatillista osaamista ja nuoren tuntemista siinä, millaisia asioita kohti nuorta kannustetaan ja miten eri tavoin voidaan olla nuoren tukena itsenäistymisvaiheessa.