dc.contributor.advisor | Matilainen, Päivi | |
dc.contributor.author | Jokinen, Daniye | |
dc.date.accessioned | 2021-09-27T06:48:39Z | |
dc.date.available | 2021-09-27T06:48:39Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77908 | |
dc.description.abstract | Kirjallisuuskatsaukseni tarkastelee perhesurmia perheongelmien näkökulmasta. Perhesurmia on niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla tutkittu vähän. Siksi aihe on sekä yhteiskunnallisesti että sosiaalityön näkökulmasta tärkeä. Kirjallisuuskatsauksessani etsin vastausta siihen, minkälaisia perheongelmia perhesurmissa ilmenee ja miten perhesurmia voidaan ennaltaehkäistä. Kirjallisuuskatsaukseni toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Perhesurmaaja on keskimäärin 30–45-vuotias mieshenkilö, joka surmaa entisen tai nykyisen puolisonsa ja vähintään yhden perheen lapsista. Surmaaja toimii halusta kostaa puolisolle tai hän ei osaa käsitellä ja hallita negatiivisia tunteitaan. Lapset surmataan osana kostoa tai osana laajennettua itsemurhaa; surmaaja surmaa usein myös itsensä. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella mielenterveys- ja parisuhdeongelmat olivat keskeisimpiä ongelmia perhesurma-perheissä. Parisuhdeongelmista isoimpina ongelmina nousivat esiin lähisuhdeväkivalta, ero ja huoltajuusriidat. Muina perheongelmina nousivat esiin taloudelliset haasteet, päihteiden väärinkäyttö ja rikollisuus. Riskitekijöiden tunnistaminen vaatisi viranomaisille lisäkoulutusta lähisuhdeväkivallasta ja sen uhan tunnistamisesta, mielenterveysongelmista sekä taloudellisten haasteiden vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Niin ikään palvelurakenteen suuntaaminen ihmisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin tukisi surmien ennaltaehkäisyä. Lisäksi tutkimustiedon lisääminen auttaisi ilmiön ymmärtämisessä. | fi |
dc.format.extent | 28 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | perheongelmat | |
dc.title | Perhesurmat perheongelmien näkökulmasta : mitä suljettujen ovien takana tapahtuu | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202109274977 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | mielenterveysongelmat | |
dc.subject.yso | perhesurmat | |
dc.subject.yso | väkivalta | |
dc.subject.yso | henkirikokset | |
dc.subject.yso | perheet | |
dc.subject.yso | perheväkivalta | |
dc.subject.yso | murha | |
dc.subject.yso | lähisuhdeväkivalta | |
dc.subject.yso | uhrit | |
dc.subject.yso | ennaltaehkäisy | |
dc.subject.yso | laajennettu itsemurha | |