Improving guidelines and developing a taxonomy of methodologies for research in information systems

Abstract

Over the years, information systems (IS) researchers have developed guidelines for research methods. IS researchers have used the guidelines to direct the writ-ing of manuscripts in their research work. Reviewers and editors also use the guidelines when evaluating submitted manuscripts. Researchers can see what a good quality manuscript is like, and reviewers and editors can relate manu-scripts to guidelines. However, guidelines do not accurately measure good-ness. Rather, the guidelines should be understood pedagogically, for example as checklists. Despite the fact that guidelines are often used to measure the quality of research, the guidelines themselves have rarely been critically re-viewed. As a step in this direction, several methodological guidelines for IS re-search are reviewed in this thesis. Some guidelines require minor modifications based on our analysis. Some other guidelines need major updates, and one re-quires a total change. This thesis also presents and defends a classification that aims to provide a taxonomy of IS research methods. It can be utilized in select-ing an appropriate method for research.

Tutkimus on tavallisesti jaoteltu tieteenfilosofisten olettamusten mukaan positivistiseen, tulkinnalliseen ja kriittiseen tietämättä aina varmasti, mitä filosofiset olettamukset oikein ovat. Nuorena tieteenä informaatiosysteemien tutkimus on lainannut vanhemmilta tieteiltä menettelyjä, joita ei useinkaan ole tarkemmin pohdittu. Ei ole mietitty, millainen todellisuus on ja millaiset suhteet todellisuuden osien välillä vallitsevat. Todellisuutta tai sen osaa on haluttu tutkia mahdollisimman hyvin ja silloin on painotettu tutkimusmetodin tai yleisemmin metodologian osaamista. Eri metodologioille on annettu omat ohjeensa. Ohjeilla pyritään auttamaan tutkijaa tekemään työnsä hyvin. Ennen tutkimuksen julkaisua tieteellisen aikakauslehden arvioijat ja toimittajat, jotka itsekin ovat alan tutkijoita, tarkistavat tarjotun käsikirjoituksen. Laaditut ohjeet auttavat myös arvioijia ja toimittajia. Ohjeet eivät sisällä riittäviä eivätkä välttämättömiä ehtoja hyvälle tutkimukselle, joten tutkija ei voi niihin vedoten vaatia käsikirjoitustaan hyväksyttäväksi. Sama koskee myös arvioijia ja toimittajia. He eivät voi ohjeisiin perustuen esittää käsikirjoituksen hylkäämistä. Haluamme, että ohjeet ymmärretään pedagogisesti vaikkapa tarkistuslistoina. Olemme laatineet tutkimusmetodien taksonomian, joka perustuu kirjan alkupuolella tarkasteltujen eri tutkimusmetodologioiden ohjeisiin. Taksonomian perusteella voi päätellä ainakin kaksi asiaa: tutkijan ongelmaan sopivan tutkimusmetodologian ja ne tutkimuksen tyypit, joissa ei vielä ole ohjeistoa. Eri metodologioiden ohjeita ja niiden varaan luotua taksonomiaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suomenkielisessä yhteenvedossa.