”Demokratia on evoluution eikä revoluution tulos.

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, millaisia ilmiöitä on löydettävissä kansalaisaktiivisuuden taustalta. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla tavoilla suomalaiset vaikuttavat ja minkälaiset sosiodemografiset taustatekijät ennustavat kansalaisaktiivisuutta. Tutkimuksessa luodaan katsausta kansalaisyhteiskunnan historiaan, erilaisiin piirteisiin ja pohditaan sen sisällä tapahtuvaa kansalaisaktiivisuutta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä kansalaisaktiivisuutta tarkastellaan eritysesti Neil Smelserin kollektiivisen toiminnan lisäarvomallin ja Otthein Rammstedtin yhteiskunnallisten liikkeiden prosessimallin valossa.

Tutkimuksessa kansalaisaktiivisuutta tarkastellaan yhdistysten, uusien yhteiskunnallisten liikkeiden ja uudenlaisen konnektiivisen toiminnan valossa. Tutkimustuloksissa arvioidaan kansalaisaktiivisuuden jakaantumista erilaisten vaikuttamismuotojen välillä. Tutkimuksessa analysoituja kansalaisaktiivisuuden muotoja ovat yhteyden ottaminen poliitikkoon tai virkamieheen, osallistuminen poliittisten järjestöjen tai muunlaisten yhdistysten toimintaan, kansalaisadressien allekirjoittaminen, kampanjatuotteiden esillä pitäminen, tuotteiden boikotoiminen, mielenosoituksiin osallistuminen ja erilainen verkkovaikuttaminen. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus, jossa kansalaisaktiivisuutta tarkastellaan European Social Survey 2016 Suomen aineiston kautta. Tutkimuksen analyyseissä keskeisimpiä monimuuttujamenetelmiä ovat ristiintaulukointi ja logistinen regressioanalyysi. Tutkimuksen johtopäätöksissä vahvistetaan Suomen mainetta yhdistysten luvattuna maana.

Johtopäätöksissä tuodaan esiin suurta eroa poliittisten ryhmien ja muun yhdistystoiminnan välillä. Suomalainen yhdistysaktiivisuus näyttää entistä enemmän kohdistuvan elämänapaja kulttuuriyhdistyksiin politiikan sijaan. Tutkimuksen lopussa todetaan, että sukupuoli ja ihmisten erilaiset tulotasot ovat varsin vähän yhteydessä erilaiseen vaikuttamiseen. Sen sijaan yleinen sosiaalinen aktiivisuus ja usko vaikuttamismahdollisuuksiin ennustavat monissa tapauksissa vaikuttamista. Tutkimuksen analyysien valossa ihmisen ikä näyttää ennakoivan hyvin erilaista vaikuttamista ikäluokasta riippuen. Nuoria ikäluokkia yhdistää ennen kaikkea konnektiiviseen toimintaan liitettävä verkkovaikuttaminen.