dc.contributor.advisor | von Bonsdorff , Pauline | |
dc.contributor.advisor | Mäki-Petäjä, Kaisa | |
dc.contributor.author | Häkkinen, Leena | |
dc.date.accessioned | 2021-08-02T07:31:04Z | |
dc.date.available | 2021-08-02T07:31:04Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77252 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden ajatuksia tallennetuista äänimaisemista ja luonnossa äänittämisestä. Tavoitteena oli selvittää, voisivatko äänitetyt maisemat ja työpajatyöskentely olla osa koulujen kestävän kehityksen opetusta. Tutkimus tehtiin porvoolaisessa peruskoulussa 13–14-vuotiaiden oppilaiden keskuudessa kuvataidetunneilla keväällä 2019. Tutkimukseen osallistui yhteensä 55 oppilasta kahdelta seitsemännen asteen luokalta ja yhdeltä kahdeksannen asteen luokalta. Kenttätutkimus jakautui kolmeen vaiheeseen: 1) Oppilaat kuuntelivat kolme ääniteosta ja vastasivat kysymyksiin. 2) Äänityöpaja, johon osallistui neljä halukasta oppilasta. 3) Yksilöhaastattelu kolmen äänityöpajaan osallistuneen kanssa. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa tapaus oli äänimaisemien kuuntelu ja äänityöpajat, kun taas tutkimuksen kohteena olivat oppilaiden ajatukset ja kokemukset kuunnelluista äänimaisemista sekä kokemukset työpajatyöskentelystä. Tutkimuksessa käytettiin teoriatriangulaatiota, jossa teoreettinen kehys muotoutui Martin Heideggerin täälläolo-, huolehtiminen- ja käsilläolevuus-käsitteistä. Maurice Merleau-Pontyn ajattelu toi tarkasteluun ruumiillisuuden, havaitsemisen ja aistien näkökulman. Tässä tulkintakontekstissa jäsenneltiin aineistoa ja haettiin yhteyksiä aineistosta nousevien asioiden välillä. Tutkimus osoitti, että äänitettyjen maisemien kuuntelulla voidaan tukea kestävän kehityksen opetusta yläkoulussa. Oppilaiden kokemus luonnosta syveni, kun he pääsivät itse äänittämään maisemia työpajassa. Kysymykseen siitä, synnyttäisivätkö äänitetyt maisemat ja työpajatyöskentely kiinnostuksen huolehtia luonnosta paremmin, aineisto ei vastannut, koska asiaa ei suoraan oppilailta kysytty. | fi |
dc.description.abstract | This study examines the thoughts of lower secondary school pupils on recorded landscapes and on their own recordings in nature. The objective of the study was to investigate whether recorded landscapes and recording workshops could be a part of sustainable development studies in the Finnish secondary school system. The data for this study was collected in spring 2019 among 13–14-year-old students taking part in art education lessons in a lower secondary school in Porvoo. The total number of subjects was 55, consisting of the pupils of two seventh grade classes and one eighth grade class. The field research was divided into three stages: 1) the pupils listened to three recorded landscapes and answered questions afterwards; 2) a recording workshop with four voluntary pupils; 3) individual interviews with three pupils who participated in the recording workshop. The study was a case study, the actual case consisting of listening to the recorded landscapes and participating in the workshop, while the subject of investigation were the pupils’ thoughts on the recorded landscapes and on the workshop experience. The method used was that of theory triangulation, where the theoretical framework was based on Martin Heidegger’s concepts of Dasein, care and readiness-to-hand. Maurice Merleau-Ponty contributed with the perspectives of embodiment, perception and senses. This analytical framework provided the context in which the research data was observed and structured and connections between the results were found. The results indicate that listening to recorded landscapes can be a supportive part of sustainable development studies in the lower secondary school. Making their own nature recordings deepened the pupils’ nature experience. The question whether listening to recorded landscapes or participating in recording workshops can encourage taking better care of nature, the study does not answer, since this question was not put to the pupils directly. | en |
dc.format.extent | 67 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | äänitetty maisema | |
dc.subject.other | Heidegger | |
dc.subject.other | täälläolo | |
dc.subject.other | huolehtiminen | |
dc.subject.other | käsilläolevuus | |
dc.subject.other | Merleau-Ponty | |
dc.title | Äänitetyt maisemat yläkoulun kestävän kehityksen opetuksessa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202108024420 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Taidekasvatus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Art Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 311 | |
dc.subject.yso | yläkoulu | |
dc.subject.yso | työpajat | |
dc.subject.yso | havainnot | |
dc.subject.yso | ruumiillisuus | |
dc.subject.yso | fenomenologia | |
dc.subject.yso | ympäristökasvatus | |
dc.subject.yso | kestävä kehitys | |
dc.subject.yso | äänimaisema | |
dc.subject.yso | äänittäminen | |
dc.subject.yso | taidekasvatus | |
dc.subject.yso | kenttätutkimus | |
dc.subject.yso | aistit | |
dc.subject.yso | kuunteleminen | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |