Show simple item record

dc.contributor.advisorHaapala, Eero
dc.contributor.advisorParviainen, Tiina
dc.contributor.authorTokola, Rachel
dc.date.accessioned2021-06-18T07:28:25Z
dc.date.available2021-06-18T07:28:25Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76692
dc.description.abstractTutkimusnäyttö kehotietoisuuden ja hyvinvoinnin yhteydestä on viime vuosina lisääntynyt, mutta on edelleen paikoin ristiriitaista ja vähäistä. Lisäksi kehotietoisuuden eri aspekteja on tutkittu vähän aktiiviliikkujien ja urheilijoiden keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia subjektiivisen kehotietoisuuden eri aspektien yhteyttä urheilijoiden ja aktiiviliikkujien koettuun hyvinvointiin. Lisäksi tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten aktiiviliikkujat ja urheilijat eroavat interoseptiivisen herkkyyden, kehovalppauden, kehokompetenssin, sekä yksityisen ja julkisen kehotietoisuuden suhteen. Subjektiivisen kehotietoisuuden viittä eri osa-aluetta mitattiin kolmen kyselylomakkeen avulla. Hyvinvoinnin mittareina toimivat tutkittavien arviot tyytyväisyydestä itseensä ja elämäänsä. Koehenkilöiden (n=49) kyselylomakkeista saatuja pistemääriä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella sekä monimuuttujaisen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen ensimmäinen päätulos oli, että kahdella subjektiivisen kehotietoisuuden aspektilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys hyvinvoinnin mittariin. Tulosten perusteella havaittiin, että yksityinen kehotietoisuus sekä julkinen kehotietoisuus olivat negatiivisesti yhteydessä hyvinvointiin ja yhteydet olivat tilastollisesti merkitsevät. Tutkimuksen toinen päätulos oli, että urheilijat ja aktiiviliikkujat eivät eronneet subjektiivisen kehotietoisuuden aspektien suhteen, mutta urheilijat kokivat korkeampaa hyvinvointia aktiiviliikkujiin verrattuna. Tulokset antavat ymmärtää, että subjektiivinen kehotietoisuus ja hyvinvointi voivat olla yhteydessä toisiinsa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia sen suhteen, että korkea yksityinen kehotuntemus ja julkinen kehotietoisuus ovat yhteydessä alhaisempaan hyvinvointiin. Toisaalta tulokset eivät näyttäneet kehotietoisuuden eroavan liikunta-aktiivisuuden mukaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat lisäksi siihen, että urheilijoiden hyvinvointi ei ole yhteydessä sisäisen tai ulkoisen kehotietoisuuden tasoon. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta subjektiivisen kehotietoisuuden eri osa-alueiden lisätutkimukselle. Keskeistä olisi selventää, miten ja milloin ne ovat yhteydessä hyvinvointiin. Näin voidaan saada lisää tietoa siitä, mitkä kehotietoisuuden eri aspektit lisäävät tai vähentävät hyvinvointia. Lisäksi on tarpeen tuoda tutkimuksen avulla tarkennusta siihen, voidaanko erilaisten harjoitusten avulla edistää adaptiivista kehotietoisuutta. Tulevaisuudessa on myös tarve selvittää tarkemmin, miten liikunnan ja eri kehotietoisuuksien osioiden yhteydet saattavat vaikuttaa urheilijoiden hyvinvointiin, itseluottamukseen, suorituskykyyn sekä motivaatioon.fi
dc.description.abstractAlthough the evidence is emerging, research on the relationship between interoceptive sensibility, body awareness, and well-being is still in its infancy, rather divergent and sometimes even contradictory. Further, the multidimensionality of subjective body awareness has rarely been considered in the context of sports and exercise. First, the purpose of this study was to identify the relation of different aspects of subjective body awareness with well-being. Second, differences in subjective body awareness and well-being between active exercisers and professional athletes were investigated. Five aspects of subjective body awareness were measured with three different questionnaires. Well-being was measured with the individual’s satisfaction with self and life. The relation of subjects (n=49) responses on questionnaires was analysed with Pearson’s correlation coefficient and Multivariate linear regression analyses. The first main result of this study was that two aspects of subjective body awareness (private and public body consciousness) were related significantly with measures of well-being. Both aspects correlated negatively with satisfaction with self and life. The second main finding of this study was that athlete’s reported higher levels of well-being compared to exercisers, and these results were independent of any other variables measured. The results of this study indicate that subjective body awareness and well-being can relate with each other. The results support previous findings that increased interoceptive sensibility and external body awareness are related to diminished well-being. However, this study was unable to distinguish between beneficial and maladaptive aspects of other subjective body awareness measures. Further, no differences were found between athletic and exercising groups in subjective body awareness. Instead, findings of this study imply that athletes’ well-being is independent of their levels of internal, external, or evaluative body awareness. The results highlight the need to investigate the differences amongst aspects of subjective body awareness to clarify how and when they associate with well-being. Further, it needs to be investigated if contemplative, mindfulness training could enhance an adaptive view of body awareness. In addition, more research is needed to study how participation in sports relates to athletic well-being, self-confidence, performance and motivation.en
dc.format.extent51
dc.language.isoen
dc.subject.othersubjective body awareness
dc.subject.otherinteroceptive sensibility
dc.subject.otherbody vigilance
dc.subject.otherprivate body consciousness
dc.subject.otherpublic body consciousness
dc.subject.otherbody competence
dc.subject.otherlife satisfaction
dc.subject.othersubjective well-being
dc.titleSubjective body awareness and well-being in athletes and active exercisers
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106183888
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysokehontuntemus
dc.subject.ysourheilijat
dc.subject.ysophysical activeness
dc.subject.ysobody awareness
dc.subject.ysoathletes


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record