Kotoutumisesta kotiutumiseen : kotiutumisen monet ehdot

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kokemuksia kotiutumisesta kongolaisten kiintiöpakolaisten kertomana. Kotiutumista tarkastellaan tutkielmassa sekä järjestelmälähtöisenä kotouttamistyön tavoitteellisena kotoutumisena, että yksilökohtaisempana kokemusta kotiutumisesta kodin ja kotiutumisen käsitteistä käsin tulkittuna. Kotiutumista taustoittavina ilmiöinä tarkastellaan myös suomalisen maahanmuuttopolitiikan ja pakolaisuuden historiaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöistä tietoa ja uusia näkökulmia maahanmuuttajien kotiutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä maahanmuuttajasosiaalityön käytännön kehittämistyön tarpeisiin. Tutkimus kiinnittyy yhteiskuntatieteellisen kotouttamisesta käytävään nykykeskusteluun. Tutkimus on laadullinen aineistolähtöinen ja teoriasidonnainen haastattelututkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu aineistosta, johon on haastateltu avoimella strukturoimattomalla teemahaastatteluna yhdeksää kongolaistaustaista kiintiöpakolaisena Suomeen muuttanutta henkilöä. Kodin ja kotiutumisen käsitteisiin peilaten olen etsinyt mitä tekijöitä yksilötason kotiutumiseen liittyy järjestelmälähtöisen kotoutumisen pääteemojen lisäksi, ja miten järjestelmälähtöinen kotoutuminen näyttäytyy kotiutumisen ja kodin rakentamisen näkökulmista. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä kolmeen pääluokkaan: viranomaistoiminta, koulutus ja työllistyminen, sekä sujuva arki. Koska tutkimus tavoitteiltaan kiinnittyy käytännöntutkimukseen, asettuu sen tieteenteoreettiseksi viitekehykseksi luontevasti pragmatismi. Tutkimustulosten perusteella virallisen kotouttamispolitiikan päätavoitteet kielen oppiminen, kouluttautuminen ja työllistyminen oli sisäistetty merkityksellisiksi myös henkilökohtaisen kotiutumisen kannalta. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyi sekä esteitä, että tavoitteiden saavuttamista edistäviä yksilökohtaisia tekijöitä. Kielen oppiminen, kasvatuskysymykset uudessa kulttuurissa, vuorovaikutusmahdollisuudet kantaväestön kanssa nousivat vahvimmin haastatteluaineistosta esiin kotiutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Myös koti suhteessa menneeseen näyttäytyi yksittäisenä merkityksellisenä tekijänä kotiutumisen kannalta.