Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSuni, Minna
dc.contributor.authorSmiljanic, Marko
dc.date.accessioned2021-06-11T12:42:00Z
dc.date.available2021-06-11T12:42:00Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76475
dc.description.abstractTutkielmassani tarkastelen karjalaisuuden asemaa nuorten identiteeteissä 2020-luvun alussa. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomi luovutti Karjalan aluetta Neuvostoliitolle. Sen seurauksena 420 000 karjalaista siirtyi muualle Suomeen niiltä alueilta. Siirtokarjalaiset olivat etnisiä karjalaisia ja suomalaisia, jotka puhuivat karjalaa tai karjalan murretta, ja osa oli ortodoksisia kristittyjä. Heidän perinteensä, kielensä ja identiteettinsä heikkenivät, koska ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oudosti puhuvat siirtokarjalaiset siirtyivät historiallisesti luterilaisille, yleis- suomenkielisille alueille. Siirtokarjalainen kulttuuri on tärkeä osa Suomen historiaa ja kulttuuria, ja siksi haluan tutkia karjalaisuuden asemaa ja relevanssia siirtokarjalaisten lastenlasten elämässä. Tutkimuskysymykseni ovat, mitä siirtokarjalaisesta kulttuurista, kokemuksista ja muistoista on siirtynyt siirtokarjalaisten lastenlasten identiteetteihin nykypäivänä, ja miten Karjala ja karjalaisuus näkyvät siirtokarjalaisten lastenlasten tietoisuudessa. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen identiteettiä, karjalaisuutta, autenttisuutta, muistoja sekä perheiden historiaa Hechtin identiteetin viestintäteorian avulla. Tämä teoria sopii tutkimukseeni hyvin, sillä se mahdollistaa identiteettien tutkimisen vuorovaikutustilanteiden konteksteissa. Tutkimuksessani tarkastelen myös aiempia tutkimuksia, jotka liittyivät siirtokarjalaisiin sekä heidän lapsiinsa. Tutkimukseni aineistona on haastatteluja siirtokarjalaisten lastenlasten kanssa. Halusin kerätä tutkimustani varten siirtokarjalaisten lastenlasten havaintoja perheistään ja identiteetistään. Analyysinkeruumenetelmäni on teemahaastattelu. Haastattelin kolmea aikuista, joilla on vähintään yksi siirtokarjalainen isovanhempi. Analyysimenetelmäni on diskurssianalyysi, joka sopii tähän tutkimukseen, koska tutkin osallistujien puheetta vuorovaikutustilanteissa. Olen havainnut haastatteluista, että siirtokarjalaisuus näkyy erittäin heikosti siirtokarjalaisten lastenlasten identiteeteissä nykypäivänä. Osallistujat ja heidän perheensä eivät pidä itseään karjalaisina eivätkä puhu karjalan kieltä tai murretta, mutta Karjalaa koetaan suvun kotialueeksi kaukaisessa menneisyydessä. Toiseksi osallistujat mainitsivat, että karjalaiset ruoat ovat vielä osa heidän elämäänsä. Toinen keskeinen havainto oli, että kaikki osallistujat epäilivät omaa pätevyyttään osallistua tähän tutkimukseen. Lisäksi osallistujat kertoivat toiveistaan keskustella isovanhempiensa sekä muiden siirtokarjalaisten kanssa ja tutkia omia juuriaan enemmän. Päätulosteni mukaan siirtokarjalaisesta kulttuurista on siirtynyt ruokia ja käsitys siitä, että Karjala on heidän sukunsa kotialue. Lisäksi karjalaisuus näkyy perinteinä kaukaisesta menneisyydestä sekä suomalaisen kulttuurin substraattina siirtokarjalaisten lastenlasten tietoisuudessa. Tutkimustuloksistani voi päätellä, että siirtokarjalaisten kulttuuri näkyy enää heikosti nuorten aikuisten identiteeteissä, ja siksi Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi allokoida resursseja tukea ja hyödyntää sekä siirtokarjalaisten perinteitä että karjalan kielen asemaa Suomessa.fi
dc.format.extent106
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleSiirtokarjalaisuuden asema nuorten aikuisten identiteeteissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106113681
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysoautenttisuus
dc.subject.ysokarjalaisuus
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysokulttuuri
dc.subject.ysosiirtoväki
dc.subject.ysokarjalaiset
dc.subject.ysoviestintäteoriat
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot