dc.contributor.advisor | Vallius, Elisa | |
dc.contributor.advisor | Kaparaju, Prasad | |
dc.contributor.author | King, Linda | |
dc.date.accessioned | 2021-06-09T07:58:55Z | |
dc.date.available | 2021-06-09T07:58:55Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76382 | |
dc.description.abstract | Jätevesilietteen hyödyntäminen voi vaikuttaa positiivisesti ympäristön lisäksi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kannustamalla kestävän sanitaation kehittämiseen. Tämä on yhä tärkeämpää, sillä lietteen määrä on kasvamassa väestönkasvun, etenkin kehitysmaissa tapahtuvan kaupungistumisen ja tiukentuvien jäteveden puhdistustavoitteiden myötä. Lietteen käyttö lannoitevalmisteena on yleistä, mutta käytännössä on riskinsä eikä se ole aina yleisesti hyväksyttyä. Tässä tutkimuksessa asenteita lietteen lannoitekäyttöä kohtaan tutkittiin kirjallisuuskatsauksen ja tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimuksessa haastateltiin maanviljelijöitä Ndolassa, Sambiassa. Kirjallisuuskatsauksesta ilmeneviä syitä lietteen lannoitekäyttöön olivat lannoitteen edullisuus, sen sisältämä eloperäinen aines, ravinteiden kierrätys ja lietteen hyötykäyttö. Negatiiviset asenteet lietteen lannoitekäyttöä kohtaan vaihtelivat eri sidosryhmien sekä kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Tapaustutkimuksessa haastatellut maanviljelijät suhtautuivat positiivisesti lietteen lannoitekäyttöön. Haastatellut pitivät eloperäisiä lannoitteita hyödyllisinä maaperälle ja kasveille, mutta pitivät kemiallisia lannoitteita käytännöllisempinä. Lietteen lannoitekäytön riskit eivät tulleet usein esille haastatteluissa. Jotta lietteen lannoitekäyttö voitaisiin toteuttaa kestävästi, alueella tarvitaan vankkaa lainsäädäntöä, koulutusta riskeistä ja lannoitekäyttöön päätyvän lietteen sertifiointia. | fi |
dc.description.abstract | Even though sewage is seen as the most unpleasant of wastes and stigmatized in many cultures, finding ways to utilise this waste can create incentives to improve sanitation systems and therefore provide positive impacts not only to the environment but also human health and wellbeing. The amount of sewage sludge produced is increasing with population growth, urbanisation in the developing world and increasingly stringent wastewater treatment standards, therefore increasing the pressure to find sustainable solutions to its end use. Agricultural use of sewage sludge, i.e. biosolids, is a common practise but is not free from risks as sewage sludge can contain a variety of pollutants and face public opposition. The attitudes towards biosolids were studied through a literature review and a case study among farmers in Ndola, Zambia through structured interviews. The reasons for stakeholders to accept the use of biosolids were related to their benefits: it is an affordable local fertilizer containing organic matter that provides an option for the end use of sludge and promotes nutrient recycling. Reasons for unacceptance of biosolids are more diverse and vary between the developed and developing countries. In the case study, the interviewees were receptive of biosolids use and identified benefits of using an organic fertilizer but referred to practical problems related to its application. Risk related to biosolids use were largely not identified suggesting that in addition to addressing practical issues, there is a need for education, clear regulations, and certifications if biosolids use is to be implemented safely and sustainably in the area. | en |
dc.format.extent | 59 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | nutrient recovery | |
dc.subject.other | sanitation | |
dc.title | Use and perception of biosolids through a literature review and a case study in Ndola, Zambia | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202106093594 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 40151 | |
dc.subject.yso | jätevesiliete | |
dc.subject.yso | kiertotalous | |
dc.subject.yso | sewage sludge | |
dc.subject.yso | circular economy | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |