Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Bhil -alkuperäiskansan toimeentulostrategioita ilmastoresilienssin näkökulmasta Makrerin kyläyhteisössä Rajasthanin osavaltiossa Intiassa. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää, millaisia strategioita yhteisön pienviljelijät ovat käyttäneet sopeutuessaan nykyisiin ja valmistautuessaan tuleviin ilmastonmuutoksen paikallisesti havaittuihin vaikutuksiin. Tutkimus tarkastelee muutoksia maaseudun toimeentulostrategioissa ja pyrkii ymmärtämään niitä tekijöitä, joiden ansiosta Makrerin pienviljelijät ovat turvautuneet vuohen tuotantoon etsiessään uusia toimeentulon muotoja. Tutkimuksessa tuodaan esille vuohen tuotantoon turvautuneiden pienviljelijöiden näkemyksiä turvatusta toimeentulosta sekä vuohen tuotantoon liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiilla alueella.
Etnografisen tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 32 temaattisesta haastattelusta, tutkijan kenttämuistiinpanoista sekä kotitalouksien toimeentuloa
koskevasta kyselytutkimuksesta, johon kerättiin 24 vastausta. Aineisto on kerätty kahden kuukauden kenttätyöjakson aikana Makrerin kylässä huhtikuun 2016 ja toukokuun 2016 välillä. Tutkimusaineiston analyysiin on käytetty abduktiivisen analyysin menetelmää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ekologi Crawford Stanley Hollingin esittelemään resilienssiajatteluun, sekä sosiaalisen pääoman, toimeentulon ja sosiaalisen resilienssin teorioihin, joita yhteiskuntatieteilijät Neil Adger, Mick Kelly, Nicoline de Haan ja ekonomisti Laurenz De Haan ovat esitelleet.
Tutkimustulokset osoittavat, että kuivuudelle alttiin Rajasthanin alueella vuohien kasvatusta pidetään suotuisana ja pienviljelijöille taloudellisesti saavutettavissa olevana vaihtoehtona maanviljelylle. Vuohen tuotannolla on keskeinen rooli maaseudun ruokaturvan ja toimeentulon takaamisessa. Vuohi on monikäyttöinen, nopeasti lisääntyvä eläin, joka on helppo myydä ja muuttaa käteisvarannoksi. Vuohenmaidolla on tärkeä asema myös paikallisessa vaihtokauppajärjestelmässä, jota yhteisön naiset käyttävät elintarvikkeiden, tavaroiden sekä palveluiden uudelleenjakoon. Tutkimus osoittaakin, että alueella, jolla viralliset instituutiot eivät ole onnistuneet tarjoamaan turvatun toimeentulon ja perustarpeiden toteutumisen kannalta keskeisiä voimavaroja ja palveluita kyläyhteisön jäsenille, sosiaalisilla verkostoilla ja epävirallisilla resurssien uudelleenjakojärjestelmillä on tärkeä rooli myös resilienssin rakentamisessa.
...
This ethnographic case study examines the rural livelihood strategies and climate resilience of indigenous Bhil people of Makreri village community in semi-arid Rajasthan, India. This study explores the strategies that the Bhil smallholders have applied when adapting to current changes in local climate and furthermore, when preparing for future interruptions related to global climate change. This study focuses on alteration in rural livelihood strategies and aims at understanding what has urged the Makreri community to trust on goat production when rearranging their livelihoods. This study presents the livelihood strategies of the Makreri Bhil people, their perceptions of livelihood security and the ways they experience the opportunities and risks related to goat production in the course of global climate change.
The empirical data consists of 32 thematic interviews, 24 livelihood asset surveys and researcher’s field notes from a two-month fieldwork period conducted in the village Ma
kreri in Rajasthan, India between April 2016 and May 2016. The research data is analysed by using the method of abductive thematic analysis. The theoretical approach of the study is based on resilience thinking first introduced by ecologist Crawford Stanley Holling and other scholars of the Resilience Alliance, and theories of social capital, livelihoods and social resilience by social scientists Neil Adger, Mick Kelly, Nicoline de Haan, and economist Laurenz de Haan.
The main results show that in the local environment of semi-arid Rajasthan rearing of goats is considered a favourable and often accessible alternative to agriculture. Due to the multiple uses of livestock, rapid reproduction and easy transformation into cash resources, goat production has taken a central role in ensuring rural livelihoods and food security. Goat milk has also an important position in the local barter system where women exchange milk and other goods and services. As the animal is easy to turn into liquid money, owning a few goats also guarantees the owner with a steady access to formal and informal credit. Therefore, the study indicates that in an area where formal institutions have failed to provide the local communities with key resources and services, social networks and informal systems of resource redistribution have a central role in building resilience.
...
