Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työnohjaus työssä jaksamista edistävänä tekijänä

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka merkityksellistä työnohjaus on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiselle. Tarkoituksena on tarkastella lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia työssä jaksamisen näkökulmasta ja millainen merkitys työnohjauksella on työssä jaksamisen edistämisessä. Teoriaosuudessa kerrotaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta ja miten se vaikuttaa työssä jaksamiseen. Teoriaosuudessa käsitellään mitä työnohjaus pitää sisällään lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ja mikä merkitys sillä on ammatin harjoittamiseen. Tutkimustulokset esitetään kolmessa luvussa. Ensimmäisessä luvussa kerrotaan työnohjauksen muodoista, toisessa luvussa pohditaan vuorovaikutuksen ja reflektoinnin merkitystä työssä jaksamiselle ja kolmannessa luvussa esitetään, mikä merkitys työyhteisön voimavaroilla on työssä jaksamiselle. Työnohjaus näyttäytyy tämän tutkimuksen valossa turvallisena ympäristönä purkaa lastensuojelutyöhön liittyviä haasteita ja antaa mahdollisuuden pohtia omia toimintatapoja arjen työssä yhdessä työnohjaajan ja/tai työyhteisön kanssa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on selvittää, minkälaista apua lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat työnohjauksesta työtehtäviinsä ja miten tämä konkretisoituu työssä jaksamisessa sekä millä tavalla työnohjauksessa kartoitetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työnohjauksella on positiivisia vaikutuksia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että työnohjauksella on myönteinen vaikutus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen työpaikoissa. Työnohjaus vähentää stressiä, ehkäisee loppuun palamista, vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä auttaa ratkaisemaan työn tuomia haasteita yhdessä työtovereiden, työyhteisön sekä työnohjaajan avulla. Vuorovaikutuksen ja reflektoinnin merkitys on suuri onnistuneen työnohjauksen kannalta. Työnohjaus on ikään kuin väline, jonka avulla stressi ja huolet voidaan ulkoistaa ja tarkastella niitä yhdessä työyhteisön kanssa. Työohjauksen avulla työntekijät oppivat kriittistä reflektointia. Tutkimustuloksista käy ilmi sekä työnohjaajan että esimiehen merkittävä rooli työnohjauksen onnistumisen kannalta. Työnohjauksen järjestäminen on esimiehen vastuulla. Luottamus esimieheen vaikuttaa kuitenkin paljon siihen, kuinka hyödylliseksi työnohjaus koetaan. Työnohjauksen hyödyllisyys on riippuvainen myös siitä, miten ohjattava ottaa apua vastaan.