”Tämä on elinkeinopolitiikkaa enemmän kuin terveyspolitiikkaa, mutta tällä mennään eteenpäin” : alkoholilain kokonaisuudistuksesta käytyjen eduskunnan täysistuntokeskustelujen retorinen analyysi

Abstract

Tutkielma käsittelee eduskunnan täysistunnoissa käsiteltyä alkoholilain kokonaisuudistusta, joka hyväksyttiin 19.12.2017. Tutkielman tehtävänä on selvittää, kuinka hallituksen esitystä kannatettiin ja vastustettiin täysistunnoissa. Tutkielman pohjaksi luodaan katsaus parlamentaarisen retoriikan tutkimuksen lähtökohtiin. Parlamentaaristen debattien tarkastelussa hyödynnetään parlamentaarisen retoriikan tutkimusvälineitä. Tutkielma paljastaa, millaisin argumentein lakiesityksestä keskusteltiin ja millaisia retorisia keinoja puheenvuoroissa käytettiin oman argumentaation tueksi. Tutkielman aineiston muodostavat lakiesityksestä käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelujen pöytäkirjat. Yhteensä täysistunnoissa käytettiin 283 puheenvuoroa. Niitä analysoidaan James Martinin (2014) teoksessa esittelemien poliittisen retoriikan havainnointivälineiden avulla. Havainnointivälineitä hyödyntäen esittelen keskeisiä teemoja, joita debatista löytyy. Keskeiset teemat auttavat hahmottamaan, mitkä puolet lakiesityksestä korostuivat kansanedustajien puheenvuoroissa. Jaottelun yhteydessä tuon myös esiin, millaisia retorisia keinoja edustajat käyttivät eniten parlamentaarisissa debateissa. Tutkimustulokset paljastavat, että lakiesityksen kiistellyimmäksi osaksi nousi vähittäiskaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan korotus. Retorisen kamppailun keskeisessä osassa oli tasapainoilu talouteen ja terveyteen liittyvien argumenttien välillä. Esityksen vastustajat korostivat retoriikassaan uudistuksen vääjäämättömiä kielteisiä taloudellisia ja terveydellisiä seurauksia, kun taas kannattajat korostivat esityksen maltillisuutta, taloudellisia hyötyjä ja yksilönvapauden kasvua. Analyysi paljastaa, että lakiesityksen lausuntokierroksen asiantuntijalausunnot ja yllättäen itse hallitusesitys muodostuivat sen vastustajien merkittävimmiksi perusteiksi esityksen vastustajille. Sen sijaan esityksen kannattajat joutuivat hakemaan perusteet esityksen hyväksynnälle muualta. Hallituksen retoriikassa korostuivat varsinkin ihmiseen luottamisen painottaminen ja usko suomalaisen alkoholikulttuurin kehitykseen, vaikka alkoholipolitiikkaa vapautettaisiin. Tutkimusaineiston tarkastelu osoittaa, että keskustelu esityksestä ei noudattanut perinteistä hallitus-oppositio-jakoa. Samalla tutkielma paljastaa, että esityksen sisällöstä äänestämisestä haluttiin tehdä omantunnonkysymys. Asian muodostuminen omantunnonkysymykseksi osoittaa, että prosenttirajan korotus ei ollut hallituspuolueille ydinaihe. Tämän vuoksi vapaiden käsien antaminen hallituspuolueiden edustajille ei kehittynyt suureksi ongelmaksi lakiesityksessä, jonka tavoitteet olivat keskenään ristiriitaiset.