Iäkäs pariskunta uuden elämäntilanteen kynnyksellä : varhaisvaiheessa olevien muistisairaiden ja heidän puolisoidensa kokemuksia Omahoitovalmennus-ryhmästä.

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iäkkäiden pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumisesta muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, millaisia merkityksiä Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumiseen liittyy ja miten osallistujat kuvaavat elämäntilannettaan Omahoitovalmennus-ryhmän jälkeen. Tämän laadullisen tutkimuksen tieteenfilosofinen tausta nojautui sisällönanalyysiin ja fenomenologiaan. Tutkimuksen keskiössä olivat iäkkään pariskunnan kokemukset ja merkitykset sellaisina, kuin he toivat ne esille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui Omahoitovalmennus-ryhmätoiminnan taustalla olevista lähtökohdista, kuten varhaisvaiheen muistisairaus ja sen erityispiirteet, parisuhde voimavarana, minäpystyvyys, omahoitotaidot ja vertaistuki. Muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy nopeasti, joten muistisairauden tuomiin haasteisiin kaivataan ratkaisuja ja yksilöllisesti räätälöityjä palveluita. Toiminta pohjautuu satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen. Ryhmätoiminnan tarjoama vertaistuki mahdollistaa tunteiden ja tiedon jakamisen sekä saa aikaan yhteenkuuluvuuden tunteen iäkkäiden pariskuntien välille. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostivat puolistrukturoitujen haastattelujen kautta kerätty aineisto. Haastattelin kolmea iäkästä pariskuntaa, jotka olivat osallistuneet samaan Omahoitovalmennus-ryhmään syksyllä 2020. Haastattelut tapahtuivat puhelimitse pariskunnittain sekä verkkoalustan kautta toteutuneena fokusryhmähaastatteluna. Tulokset muodostuivat teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja ne sisälsivät muistisairaiden iäkkäiden ihmisten ja heidän puolisoidensa kokemuksia ja merkityksiä elämästä muistisairauden kanssa. Tulosten mukaan Omahoitovalmennus-toimintaan osallistuminen voi tuoda iäkkäille pariskunnille tunteen siitä, etteivät he ole yksin muistisairauden kanssa ja ryhmään osallistuminen voi rohkaista pariskuntia puhumaan muistisairaudesta avoimesti. Lisäksi ryhmässä kiteytyi kokemus siitä, että elämä voi jatkua hyvänä myös muistisairauden kanssa. Tulosten ja johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että oikea-aikainen osallistuminen Omahoitovalmennus-ryhmään voi tukea iäkkään pariskunnan hyvinvointia.

Jatkotutkimusta tarvitaan pariskuntien hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Muistisairauden kohdalla tarvitaan asennemuutosta, ja tulevaisuudessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota iäkkäiden pariskuntien voimavaroihin ja toimijuuteen. Iäkäs pariskunta tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti muistisairauden kohdalla. Muistiystävällisten käytäntöjen ja muistiystävällisen yhteiskunnan kehittäminen ovat merkittäviä hyvinvoinnin näkökulmasta.

The purpose of this study was to investigate the experiences of older couples who participated in the Circle of Couples – group. It also aimed to understand what the meaning of Circle of Couples was for the older couples and how they described their life with early-stage memory disorder. The philosophical foundation for this study was based on qualitative content analysis and phenomenology. Older couples form the core of this research. Theoretical framework for this research was based on the principles of the Circle of Couples group: early-stage dementia, strengths of the relationship, self-efficacy, self-management, and peer support. The number of people living with memory disorders is growing rapidly so there is a need for tailored solutions for people with dementia and their spouses. Circle of Couples – group is based on a randomized controlled trial. The main objective of the group is to provide peer support as it creates a sense of belonging and it allows the couples to exchange ideas and share information. The empirical part of this study was based on qualitative research. I interviewed three older couples who had participated in the Circle of Couples – group during fall 2020. I collected the data by using semi-structured phone interviews and semi-structured focus group interview. The couples participated in the interviews as dyads.

I used content analysis as a method of analysis. The findings of this study suggest that participation in the Circle of Couples – group may promote the feeling that the older couple is not alone with memory disorder. Participation in the group may enhance older couple’s wellbeing by encouraging them to talk about dementia openly. Participating in the group also seemed to promote the feeling that life with dementia can still be of good quality. Based on the results and conclusions of this study, it is possible to say that timely participation in the Circle of Couples group may support the wellbeing of older couples.

Further research is needed to promote the wellbeing of older couples. There is a need to change the ways in which memory disorders are perceived in the society, there should be a pursuit to empower people with dementia. Older couples should be treated with a holistic approach. There is a need for co-operation to create a memory-friendly society which can enhance the well-being of older couples facing life with progressive memory disorder.