Ääniteteollisuuden keskittyminen ja syklisyysteorian toteutuminen Suomessa 2000-luvulla

Abstract

Maisterintutkielmani tarkastelee Richard Petersonin ja David Bergerin klassisen syklisyysteorian (Peterson & Berger, 1975) toteutumista sekä ääniteteollisuuden keskittymistä Suomessa erityisesti 2000-luvulla. Heidän teoriansa mukaan ääniteteollisuuden tuotanto keskittyy sykleittäin isoille ja pienille yhtiölle ja keskittyminen harvemmille toimijoille johtaa sisällön homogenisoitumiseen. Keskittyminen johtaa kuitenkin äänitemyynnin kasvuun, jonka seurauksena alalle tulee uusia toimijoita, luovuus lisääntyy ja tuotanto jälleen monipuolistuu mutta kilpailu markkinoista kiristyy joka johtaa uudelleen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation seurauksena teollisuuden keskittymiseen harvoille yhtiöille. Kansainväliset levy-yhtiöt EMI ja CBS-Sony perustivat tytäryhtiönsä maahamme jo 70-luvulla, ja loputkin monikansallisista yhtiöistä (Warner, Polygram, ja BMG) 1980- ja 1990-luvuilla. Kun vielä perinteinen kotimainen levy-yhtiö Fazer myytiin monikansalliselle Warnerille vuonna 1993, on keskittyminen yhä harvemmille toimijoille jatkunut maassamme näihin päiviin asti, ja kansainvälisen horisontaalisen integraation seurauksena markkinoita niin Suomessa kuin maailmallakin hallitsee enää vain kolme yhtiötä: Warner Music Group, Sony Music Entertainment ja Universal Music Group, joiden markkinaosuus Suomessa on yhteensä 94,1 prosenttia.

Tutkielmani tulosten perusteella näkemykseni on, että Petersonin ja Bergerin (1975) esittämä syklisyysteoria ei Suomen lyhyen ääniteteollisuuden historian aikana ole toteutunut, eikä heidän tutkimuksensa kaltaista syklisyyttä tuottajien määrässä ja teollisuuden keskittyneisyysasteen vaihtelussa voida Suomessa 2000-luvullakaan havaita. Tämä maisterintutkielma on myös jatkumoa kandidaatintutkielmalleni vuodelta 2015, ”Suomalaisen ääniteteollisuuden keskittyminen – syklisyysteoria kotimaisessa tuotannossa”.