Ohjelmistoalan työntekijöiden kokeman teknostressin vaikutus työroolin stressaavuuteen ja etätyöskentelyn tuottavuuteen

Abstract

Keväällä 2020 COVID-19 pandemia iski Suomeen pakottaen osan ihmisistä työskentelemään sekä opiskelemaan etänä. Etätyöskentelyn lisääntyessä tarve käyttää teknologiaa myös lisääntyi. Lisäksi muuttuneet työtavat horjuttivat käsityksiä siitä, miten oma työrooli muuttuu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vaikuttaako ohjelmistoalan työntekijöiden kokema teknostressi työroolin stressaavuuteen ja etätyöskentelyn tuottavuuteen. Aihetta tutkittiin kolmen hypoteesin avulla. Ensimmäinen hypoteesi oli: teknostressi on kääntäen verrannollinen etätyöskentelyn tuottavuuteen. Toinen hypoteesi oli: työroolin stressaavuus on kääntäen verrannollinen etätyöskentelyn tuottavuuteen. Kolmantena hypoteesina oli: teknostressi on suoraan verrannollinen työroolin stressaavuuteen. Tutkielmassa tutkittiin Yritys X:n työntekijöitä kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin Google Formsia käyttäen. Yritys X on pohjoismaiseen ohjelmistoalan konserniin kuuluva yritys, joka toimittaa talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoja. Kyselyyn osallistui yhteensä 72 ihmistä 169 mahdollisesta vastaajasta. Tutkimuksen tuloksissa kerrottiin taustakysymysten vastausprosentit sekä muiden kysymysten keskiarvot sekä keskihajonnat. Kyselytutkimuksen analysoimiseksi hyödynnettiin eksploratiivista faktorianalyysiä sekä rakenneyhtälömalleja. Faktorianalyysissä väittämät pakotettiin latautumaan kolmella faktorilla ristilatausten välttämiseksi. Eksploratiivisesta faktorianalyysistä muodostettiin kuviomatriisi. Estimointimenetelmänä käytettiin pääakselifaktorointia ja rotaatiomenetelmänä oli direct oblimin vino-kulmainen rotaatio. Lopullisen rakenneyhtälömallin luomiseksi muodostettiin kolme muuta rakenneyhtälömallia. Välivaiheet kuvasivat hypoteeseissa esitettyjä suhteita. Lopullisen rakenneyhtälömallin tilastollisesti merkitsevien polkukertoimien sekä rakenneyhtälömallin hyvyysindeksien perusteella tehtiin johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat viitteitä siitä, että ohjelmistoalan työntekijät kokivat teknostressiä, etätyöskentelyn tuottavuutta sekä työroolin stressaavuutta. Näillä kolmella tekijällä ei ollut tilastollisesti merkittäviä suhteita toisiinsa, joten mikään hypoteeseista ei saanut tukea.

In the spring of 2020, the COVID-19 pandemic hit Finland, forcing some people to work and study remotely. As teleworking increased, the need to use technology also increased. In addition, changed work habits undermined perceptions of how one’s own work role is changing. The purpose of this study was to examine whether the technostress experienced by software workers affects the work role stress and the productivity of teleworking. The topic was studied using three hypotheses. The first hypothesis was: technostress is inversely related to telecommuting productivity. The second hypothesis was: the work role stress is inversely related to the productivity of teleworking. The third hypothesis was: technostress is directly positively related to the work role stress. The study examined the employees of Company X by means of a survey. The survey was conducted using Google Forms. Company X is a company belonging to a Nordic software group that supplies financial, payroll and personnel management software. A total of 72 people out of 169 potential respondents participated in the survey. In the results of the study was reported the response rates of the background questions as well as the means and standard deviations of other questions. Exploratory factor analysis and structural equation models were used to analyze the survey. In the factor analysis, the claims were forced to load by three factors to avoid any crossloadings. A pattern matrix was formed from the exploratory factor analysis. The estimation method was principal axis factoring and the rotation method was direct oblimin oblique rotation. To create the final structural equation model, three other structural equation models were formed. The intermediate steps described the relationships presented in the hypotheses. Conclusions were drawn based on the statistically significant path coefficients of the final structural equation model and the goodness of fit indices of the structural equation model. The results of the study showed indications that software workers experienced technostress, telecommuting productivity, and work role stress. These three factors did not have statistically significant relationships with each other, so none of the hypotheses were supported.