Maksullisten urheilukanavien kuluttajien profiili, motiivit ja arvostukset Suomessa : tapauskohtaisessa tarkastelussa Ruutu+ -palvelun tilaajat

Abstract

Median maksullinen urheilutarjonta on nostanut suosiotaan Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana, vaikka maksutelevision tarjoama urheilusisältö on ollut Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa voimissaan jo pidemmän aikaa. Urheiluyleisön tutkiminen tuottaa useille toimijoille arvokasta tietoa yleisön rakenteesta, motiiveista ja toiveista. Mediavälitteistä urheilun kuluttamista on tutkittu Suomessa yleisön näkökulmasta hyvin vähän maksullisten urheilukanavien kontekstissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään maksullisten urheilukanavien kuluttajien profiilia, urheilun katsomisen motiiveja sekä arvostuksia koskien urheilulähetyksen sisältöjä. Kyseessä on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Tutkimusotos koostuu Ruutu+ -palvelun tilaajista. Tutkimusaineisto (n=1600) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella vuoden 2020 maaliskuun aikana.

Kyselyn vastaajista 64 prosenttia oli miehiä ja 36 prosenttia naisia. Tulokset osoittivat, että miehet katselivat naisia enemmän urheilua television välityksellä ja mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän seurasi urheilua televisiosta. Urheilua seurattiin television välityksellä keskimäärin 4–6 tuntia viikossa ja paikan päällä keskimäärin 6–10 kertaa vuodessa. Kiinnostus lajia kohtaan oli suurin motiivi urheilun katselun taustalla ja helppoa saatavuutta pidettiin tärkeimpänä motiivina urheilun katselulle median välityksellä. Vastaavasti paikan päälle mentiin paremman tunnelman takia. Selostus, erilaisten kuvakulmien käyttö ja hidastukset olivat tärkeimpiä sisältöjä urheilulähetyksessä. Auditiiviset sisällöt olivat tärkeämpiä urheilulähetyksen sisältöjä kuin visuaaliset ja laadulliset sisällöt.

Tulokset viittaavat siihen, että urheilun katsominen kiinnostaa sukupuolesta riippumatta, mutta naisilla ja miehillä on pieniä motiivieroja seuraamisen taustalla. Tutkielma tarjoaa Ruutu+ -palvelulle yleiskuvan palvelun yleisöprofiilista sekä mahdollisuuden edistää urheilusisältöjään katsojien ja kohderyhmien toiveet huomioon ottaen. Vastaavaa urheilun mediavälitteisen katselun motiiveihin ja urheilulähetysten sisältökokonaisuuksiin kohdistuvaa tutkimusta olisi hyvä tehdä myös jatkossa suomalaisen urheilutuotannon sekä katsojien sitouttamisen kehittämiseksi.

The media's paid sports offer has increased in popularity in Finland over the past decade, although the paid sports content offered by pay-TV has been in force in the United Kingdom and the United States for some time. Researching the sports audience provides valuable information for many actors about the structure, motives and aspirations of the audience. Mediated sports consumption has been studied less in Finland from audience’s perspective, especially in the context of paid sports channels. This study examines the socio-demographic profiles of consumers of paid sports channels, and their motives for watching sports and their appreciation of the content of a sports broadcast. This is a quantitative survey. The research sample consists of Ruutu+ -consumers. The data (n=1600) was collected with an electronic questionnaire during March 2020.

Of the respondents, 64 percent were men and 36 percent were women. The results of the study showed that men watched more sports from television than women and the older the respondent, the more watched sports from television. The sport was watched from television for an average of 4–6 hours a week and on-site 6–10 times a year. Interest in the sports was the main motive behind watching sports and easy access was considered the main motive for watching sports through the media. Similarly, we went to the site for a better atmosphere. The narration, the use of different angles, and the decelerations were the most important contents in the sports broadcast. Auditory content was more important than sports content than visual and qualitative content.

The results suggest that it is interesting to watch sports regardless of gender, but women and men have small differences in motives behind watching. The study provides Ruutu+ an overview of the service's audience profile and the opportunity to promote its sports content, considering the wishes of consumers and target groups. A similar study of the motives for watching mediated sports and the content of sports broadcasting should be carried out in the future in order to develop the Finnish sports broadcasting production and the engagement of the viewers.