Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorIlmakunnas, Seija
dc.contributor.advisorJunttila, Juha
dc.contributor.authorHeinänen, Eveliina
dc.date.accessioned2020-12-16T08:01:46Z
dc.date.available2020-12-16T08:01:46Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73239
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia väestön ikääntymisellä on valtion eläkemenoihin ja velkaantumiseen. Julkisen eläkejärjestelmän rahoittaminen on herättänyt huolta useassa teollisuusmaissa, kun suuret ikäluokat ovat alkaneet siirtyä eläkkeelle. Samaan aikaan syntyvyys on pysynyt matalalla tasolla, kun taas elinajanodote jatkaa nousuaan. Aiemmassa kirjallisuudessa on perusteltu tarvetta julkisen eläkejärjestelmän uudistuksille, jotta eläkejärjestelmän rahoitus olisi kestävällä pohjalla väestön ikääntyessä. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan, kuinka työikäiseen väestöön verrattuna yli 64-vuotiaiden osuuden muutos on vaikuttanut julkisiin eläkemenoihin ja valtion velkaan 22 OECD maassa vuosina 1985-2018. Koska työmarkkinoilla on ollut merkittävä vaikutus eläkejärjestelmien rakenteeseen ja uudistustarpeisiin, tutkimuksessa tarkastellaan myös työttömyyden suoraa yhteyttä valtion talouteen. Tulosten perusteella ikääntyvällä väestöllä on vaikutusta valtion velkaantumiseen. Eläkemenoissa positiivinen vaikutus ei ole tilastollisesti merkittävä kyseisellä aikaperiodilla. 22 OECD maan aineistoon kuuluva Japani on poikkeuksellinen maa, koska maassa yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus työikäisiin verrattuna on suuri ja valtion velka on korkealla tasolla suhteessa muihin teollisuusmaihin. Maan poistaminen aineistosta heikentää ikääntyvän väestön vaikutusta valtion velkaan eikä vaikutus ole tilastollisesti merkitsevä jäljelle jääville teollisuusmaille. Lisäksi muiden maiden kuin Japanin osalta ikääntyneellä väestöllä näyttää olevan positiivinen vaikutus eläkemenoihin. Työttömyys vaikuttaa myös positiivisesti ja tilastollisesti merkittävästi eläkemenoihin näissä maissa. Tutkielma osoittaa, että julkisen eläkejärjestelmän uudistamista tulee harkita maakohtaisesti. Osassa OECD maista väestön ikääntymisellä on yhteys eläkemenojen kasvuun. Kuten aiempi empiirinen tutkimus ja ennusteet demografisesta muutoksesta osoittavat, tällä hetkellä ikääntyvän väestön vaikutus julkisen talouden kestävyyteen ei ole niin merkittävä kuin se saattavat olla tulevaisuudessa.fi
dc.description.abstractThis thesis considers effects of population aging on pension expenditures and public debt. Large generations are retiring while fertility rate has remained at low level and life expectancy is rising, which will concern the sustainability of public finances. Earlier empirical research has been argued that public pension systems might need reforms in order to finance the pension expenditures sustainably in the future. In empirical research I consider the effects of the population aging on the government pension expenditures and the public debt in 22 OECD countries from 1985 to 2018. The empirical methodology used in this thesis is the general methods of moments (GMM). Results show that the old age dependency ratio has a positive and statistically significant effect on the public debt. When Japan is excluded from the data, results are no longer statistically significant. Japan seems to be exceptional country due to its high old age dependency ratio and high debt level. In the case of pension expenditures, it seems that in other OECD countries than Japan the effect of older age structure is positive and significant on the pension expenditures. Unemployment also has a positive and statistically significant effect on the pension expenditures. The population aging seems to have some effects on the pension expenditures in developed countries. Thesis emphasizes that reforms of the public pension system should be considered for every country individually.en
dc.format.extent58
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherpopulation aging
dc.subject.otherpublic pension system
dc.subject.otherpension expenditures
dc.titlePopulation aging and public economy in OECD countries
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012167184
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysojulkinen talous
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysoeläkkeet
dc.subject.ysoOECD-maat
dc.subject.ysojulkinen velka
dc.subject.ysopublic finances
dc.subject.ysoageing
dc.subject.ysopensions
dc.subject.ysoOECD countries
dc.subject.ysopublic debt
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot