Arjen taikaa : Klaus Haapaniemen astiakoristelut Iittalalle

Abstract

Maisterintutkielmassa tarkastellaan kansainvälistä uraa luovan graafikko ja suunnittelija Klaus Haapaniemen (s. 1970) kuvittamia astiakoristeita suomalaiselle Iittala-tuotemerkille. Haapaniemi on suunnitellut vuosina 2007–2019 merkille kuusi astiastoa eli sarjat Taika, Satumetsä, Korento, Tanssi, Taika 10 years -juhlamuki ja Taika Siimes. Tutkimuksessa keskitytään sarjojen mukeihin.

Tutkimuksella haluttiin selvittää, millaista kuvastoa Haapaniemi käyttää astioissaan, miten teokset rakentuvat ja millaisia aiheita tai tunnelmia koristeisiin on luotu. Lisäksi pohdittiin Haapaniemen sijoittumista suomalaiseen as-iakoristeluun. Tutkimusaihe on kiinnostava, koska nykyastiakoristelua tutkitaan suhteellisen vähän. Tutkimukset myös painottuvat usein koristelun tai yksittäisten astioiden sijaan muotoilijoihin ja heidän henkilökuviinsa.

Tutkimus toteutettiin kahdella päämenetelmällä: vertailulla ja ikonografisella analyysilla. Haapaniemen astioita verrattiin hänen omaan muuhun tuotantoonsa sekä yleisesti suomalaiseen astiatuotantoon. Käytettyä kuvastoa taas rinnastettiin laajasti eri aikakausien taiteen kuvatyyppeihin, symboliikkaan ja suosittuihin motiiveihin. Ikonografinen tutkimusote näkyy tavassa käsitellä aineistoa ja siinä, miten aineistoa suhteutetaan kokonaisuudessaan suomalaiseen nykykoristeluun.

Tutkimuksen perusteella Haapaniemelle on tunnuksenomaista luonnon kuvaaminen sekä runsas kuviointi. Kuviointi on pääasiassa geometrista ja käytöltään melko säännönmukaista. Kuvioita käytetään astioissa jäljittelemässä tiettyä pintaa, esimerkiksi höyheniä, tai koristamassa sitä muussa tarkoituksessa. Osaa kuvioista käytetään myös ornamentin tapaan, jolloin ne joko täyttävät alueen kokonaan tai kehystävät sen.

Haapaniemen eläimet ja kasvit ovat mielikuvituksellisia, vaikka niiden perusta onkin luonnossa. Ne yhdistävät piirteitä useista lajeista tai ovat mittasuhteiltaan mahdottomia. Eläimillä on myös vahva yhteys kuvan vastaanottajaan katseen kautta. Hahmot eivät kuitenkaan juuri kiinnitä huomiota toisiinsa. Katse tai sen puuttuminen vaikuttavat kuvan dynamiikkaan ja tulkintaan.

Teos keskittyy tyypillisesti johonkin tiettyyn muotoon tai motiivien suuntaan. Tällöin muodot vaikuttavat teoksen tunnelmaan ja tulkintaan. Kuvat on myös toteutettu niin, että katsomalla astiaa eri puolilta näkee aina erilaisen kokonaisuuden. Useimmissa tapauksissa töiden syvempi merkitys on löydettävissä käytettyjen muotojen kautta.

Haapaniemi sijoittuu suomalaiseen astiakoristelutuotantoon jokseenkin poikkeavana hahmona. Hänen koristeistaan Taika yhdistää monia sellaisia piirteitä, joita ei yleensä nähdä varsinkaan nykypäivän suomalaisissa astioissa. Näitä ovat runsas maisema-aihe, tumma tausta, värikkyys ja koko astian kattava koriste. Muut Haapaniemen astioista edustavat silti perinteisempää linjaa. Suurin erottava piirre niissäkin on koristeellisuus.