Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRissanen, Kari
dc.contributor.advisorHirvonen, Kirsi
dc.contributor.authorHeinonen, Santtu
dc.date.accessioned2020-12-14T09:02:45Z
dc.date.available2020-12-14T09:02:45Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73139
dc.description.abstractKirjallisessa osassa käydään läpi pääpiirteisesti sellu- ja kartonkitehtaiden toimintaa. Tämän tutkielman kannalta tärkeimpiä läpi käytäviä prosesseja ovat kemiallisen sellun valkaisu ja sellumassan kuivaus. Kartonkitehtaan osiossa perehdytään märkäpäähän ja lisäaineisiin. Muita kirjallisen osan aiheita ovat puun uuteaineet ja niiden johdannaiset, uuteaineiden eristämiseen käytettävät laitteet sekä analyysimenetelmät uuteaineiden tunnistamiseksi. Tärkein laite uuteaineiden erotteluun ja tunnistamiseen on GC-MS, jolle on olemassa yliopistojen kokoamia valmiita kirjastoja ja kaupallisia kirjastoja, kuten NIST-kirjastot (National Institute of Standards and Technology). Tässä tutkielmassa käytettiin Åbo Akademin keräämää uuteainekirjastoa. Ennen uuteainetunnistuksia uutteet eristetään uuttolaitteella, kuten Soxtecilla tai ASE:lla. Kokeellisessa osassa vertaillaan Soxtec- ja ASE-uuttolaitteita. Tarkoituksena oli selvittää ASE:n soveltuvuus analyysilaboratorioon Soxtecin rinnalle gravimetriseen määritykseen. Erilaisilla testeillä selvitettiin, kuinka uuttotulokset olivat vertailtavissa laitteiden välillä. ASE:lla rinnakkaisista uutoista saatiin hyvät tulokset punnituksissa, mutta Soxtec-uuttoihin verrattuna tulokset sijoittuivat valvontakortin alarajoihin. Tulosten perusteella analyysilaboratorioon voitaisiin hankkia ASE, jolla voidaan lisätä laboratorion kapasiteettia uuteainemäärityksissä. Uuteainekartoitus aloitettiin näytteenottokierroksilla sellutehtaalla. Myöhemmin samaa selluerää seurattiin kartonkitehtaalla ja näin pystyttiin paikantamaan uuteaineiden ja mahdollisten saostumien alkuperä. Uuteainetasot vastasivat toisiaan hyvin molemmilla tehtailla koeajojen aikana, eikä saostumaongelmia syntynyt. Sellutehtaan kuivauskoneiden kiertovesissä uuteainetasot pääsivät nousemaan koivujakson aikana korkeiksi, mutta valmiin sellun uuteainetasot pysyivät hallinnassa.fi
dc.format.extent102
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otheruuteaineet
dc.titleKoivumassan uuteaineiden hallinta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012147088
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosKemian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Chemistryen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineOrgaaninen kemiafi
dc.contributor.oppiaineOrganic Chemistryen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4035
dc.subject.ysorasvahapot
dc.subject.ysopihka
dc.subject.ysokoivut
dc.subject.ysoselluteollisuus
dc.subject.ysouutto
dc.subject.ysovalkaisu
dc.subject.ysokuivaus
dc.subject.ysopaperiteollisuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot