Sosiaalisen verkoston merkitys yhteisvanhemmuuteen vanhemmuuteen siirtymävaiheessa

Abstract

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat odottavat parit, jotka valmistautuivat vanhemmuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä sosiaalisen verkoston merkityksestä vanhempien välisen yhteistyön eli yhteisvanhemmuuden rakentumiseen. Opinnäytetyö oli osa Suomen Akatemian ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CopaGloba)” tutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla keväällä 2020. Tutkimuksessa pilotoitiin CopaGloba-hanketta varten laadittua haastattelurunkoa. Tutkimukseen osallistui kuusi esikoistaan odottavaa paria. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Odottavat vanhemmat kokivat yhteisvanhemmuuden kannalta merkitykselliseksi omien ja puolison vanhempien, sukulaisten ja ystävien tuen. Suurin osa odottavista vanhemmista ei kokenut saavansa tukea yhteisvanhemmuuteen mistään palvelusta. Palveluiden tuki keskittyi lähinnä raskauden ja äidinhyvinvoinnin seurantaan. Neuvolan ei koettu huomioivan molempia vanhempia, mikä voidaan nähdä yhteisvanhemmuutta heikentävänä tekijänä. Vertaiset puolestaan olivat merkittävä tiedon lähde tuleville vanhemmille. Odottavat vanhemmat ihailivat lähipiirin vanhemmuudessa toimivaa yhteisvanhemmuutta. Omaan vanhemmuuteen toivottiin tasa-arvon ja yhteistyön periaatteita, perheen yhteiseen aikaan liittyviä tapoja ja joustavaa suhtautumista vanhemmuuteen. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää yhteisvanhemmuutta vahvistavia käytäntöjä esimerkiksi matalan kynnyksen palveluihin ja näin edistää perheiden hyvinvointia.