Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmän vaikutus kaivoveden laatuun

Abstract

Uusiutunut hajajätevesiasetus vaatii vesiensuojelullisista näkökulmista tiukempia vaatimuksia jätevesijärjestelmien puhdistustehokkuudesta, mikä haastaa useita kiinteistöjä, joilla on vanhentunut järjestelmä. Haja-asutusten jätevesijärjestelmien vuotaminen kiinteistön ympäristöön ja erityisesti kaivoon on tutkittava enemmän, jotta kiinteistönomistajilla on parempi ymmärrys vanhentuneet järjestelmän riskeistä ja siten parempi motivaatio uudistaa järjestelmänsä. Tässä tutkielmassa tutkittiin viiden eri yksityisen kaivon laatua, yksi porakaivo Nurmijärveltä ja neljä rengaskaivoa Gennarbystä, ennen ja jälkeen kiinteistöllä toteutettujen jätevesijärjestelmän rakentamisesta kesällä ja syksyllä 2017. Oletuksena oli, että vanhentunut jätevesijärjestelmä olisi voinut vaikuttaa kaivon laatuun, ja tätä tutkittiin tavallisilla kaivoveden laatuanalyyseillä sekä HPLC-SEC:llä eli korkean erotuskyvyn nestekromatografia kokoekskluusiolla (High Performance Liquid Size Exclusion Chromatography). HPLC-SEC-menetelmällä pystytään tavallisten orgaanisen aineen määrittäjien lisäksi selvittämään kaivoveden päätyneen luonnollisen orgaanisen aineksen, NOM (natural organic matter), alkuperää. Nurmijärven kaivon laatu ei muuttunut merkittävästi vuodenaikoina, kun taas Gennarbyn kaikissa kaivoissa kromatogrammien perusteella NOMin määrä laski, mutta toisaalta laatu huononi osassa mikrobiologisilta ominaisuuksilta. Kiinteistön sakokaivoilla on voinut olla vaikutusta laatuun, mutta koeasetelman rajoitukset antavat vain tietyn hetken laadun, jolloin vuodenajalla ja kaivojen ympäristöllä on ollut vaikutusta kaivon laatuun.