Ohjelmistotekniikan työkalujen tarjoamat näkökulmat kehitystyön tavoitteeseen ja mahdollisiin ratkaisuihin

Abstract

Wernick ja Hall (2004) esittävät, että ohjelmistosuunnittelun työkalut toimivat eräänlaisina kognitiivisina linsseinä vaikuttaen suoraan siihen, miten suunnittelija hahmottaa käsillä olevan tehtävän tavoitteen ja sen mahdolliset ratkaisut. Kuhnilaisia käsitteitä soveltaen voidaan sanoa, että metodit ja työkalut sekä niiden käyttöönotto itsessään ilmentävät tietyllä alalla vallitsevan paradigman, eli tutkimusalakohtaisen matriisin, piirteitä. Tässä epistemologisesta näkökulmasta ohjelmistotekniikkaa tarkastelevassa opinnäytetyössä selvitettiin tapaustutkimuksen avulla sitä, miten ohjelmistokehittäjä kehitysprosessin mittaan eri työkaluja käyttäessään ymmärtää työskentelyn tavoitteen ja mahdolliset suunnittelu- ja toteutusratkaisut. Lisäksi tarkasteltiin sitä, kuinka eri työkalujen tarjoamien näkökulmien kanssa työskentely suunnittelu- ja toteutusprosessin myötä eteni. Tutkimuksessa eri työkalujen havaittiin asettuvan erityyppisiin, laajempaa kokonaiskuvaa täydentäviin rooleihin siten, että niiden voidaan tulkita osaltaan ilmentävän eheää paradigmaattista perustaa, jonka puitteissa ohjelmistoteknisiä suunnitteluongelmia voidaan tunnistaa ja ratkaista. Tulokset tukevat Wernickin ja Hallin (2004) tuloksia ja tulkintaa siltä osin, että alan käytännönhajoituksessa voitaisiin jo tunnistaa yhtenäisen paradigman, ja siten myös alan kypsymisestä kertovia normaalitieteen piirteitä.

Wernick and Hall (2004) suggest that software design tools act as a kind of cognitive lenses, influencing how the designer perceives the goal of the task at hand and its possible solutions. Applying the Kuhnian concepts, the methods and tools, as well as their deployment in a project reflect the features of the paradigm (also known as the disciplinary matrix) prevailing in a particular field. In this thesis, which examines software engineering from an epistemological perspective, a case study was conducted to find out how a software developer understands the goal of the task and the possible design and implementation solutions when using different tools during a software development process. In addition, it was examined, how working with the perspectives offered by the different tools progressed along the development process. According to the results, different tools fit into different types of roles that complement the broader overall picture, so that they can be interpreted as contributing to a coherent paradigmatic basis within which software engineering design problems can be identified and solved. The results of the study support the findings and conclusions presented by Wernick and Hall (2004) insofar as some characteristics of unified paradigm basis could already be identified regarding the practical area of the software engineering field, and thus, despite diverse competing perspectives and schools of software engineering, there are observable signs of the phase of normal science in software engineering indicating the maturation of the field.