Rakentaja vai romuttaja : tarinoita perusopetuksen koululiikunnan vaikutuksista oppilaiden itsetuntoon

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää eri vuosikymmeninä perusopetuksessa olleiden ihmisten koululiikuntakokemusten ja itsetunnon välistä yhteyttä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, toimiiko koululiikunta itsetunnon heikentäjänä vai vahvistajana, mutta myös siitä, mitkä tekijät koululiikunnassa vaikuttivat erityisesti itsetunnon rakentumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, tarkemmin narratiivinen ja sen aineisto koostuu kuuden 1980-, 1990- ja 2000-luvulla perusopetuksessa olleen aikuisen tarinasta, joissa he muistelevat henkilökohtaisia koululiikuntakokemuksiaan itsetunnon näkökulmasta. Tarinat analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen, induktiivisesti edeten. Perusopetuksen koululiikuntakokemukset olivat itsetunnon kannalta merkittäviä. Liikuntatunneilta saadut hyvät kokemukset vahvistivat oppilaiden itsetuntoa, kun taas negatiiviset kokemukset olivat itsetunnon kannalta haitallisia. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta tutkimuksessa korostui erityisesti neljä itsetuntotekijää: turvallisuuden tunne, pätevyyden kokemukset, liikunnanopettajan toiminta ja koululiikunnan ulkopuoliset itsetuntokokemukset. Turvallisuuden tunteeseen liittyen merkittäviä tekijöitä olivat turvallisen liikuntailmapiirin luominen, epäonnistumisten salliminen ja joko itse liikuntasuoritukseen tai ulkoisiin tekijöihin liittyvä opettaja- tai vertaisarvostelu. Pätevyyden kokemuksissa olennaiseksi tekijäksi nousi mahdollisuus omantasoiseen tekemiseen joko fyysisestä tai taidollisesta näkökulmasta. Liikunnanopettajan toiminnassa olennaisia asioita olivat palautteen antoon, arviointiin, tasa-arvoon ja yleiseen kasvattajuuteen liittyvät kysymykset. Koulun ulkopuolisilla tekijöillä, kuten itsetuntoa vahvistavalla kasvatuksella tai omalla urheiluharrastuksella oli myös merkitystä itsetunnon positiivisen rakentumisen kannalta. Tutkimuksen perusteella perusopetuksen liikuntatunneilla opettajan on mahdollista tehdä itsetuntoa vahvistavia valintoja. Olennaista itsetunnon näkökulmasta on harkita tarkkaan, millaisia työskentelytapoja liikuntatunneilla valitaan, millaisia palaute- ja arviointimetodeja käytetään, millaista oppituntien aikainen vuorovaikutus on ja miten rakennetaan turvallinen, epäonnistumiset salliva liikuntailmapiiri.

The purpose of this study was to investigate the relationship between physical education experiences and self-esteem of people in primary school in different decades. The aim was to increase the understanding of whether school exercise acts as a weakener or a strengthening of self-esteem, but also about what factors in school exercise contributed to the building of self-esteem in particular. The study is qualitative, more closely narrative, and its material consists of the stories of six adults in primary school in the 1980s, 1990s, and 2000s, in which they recall their personal physical education experiences from a self-esteem perspective. The stories were analyzed using data-driven content analysis, proceeding inductively.

The physical education experiences in primary education were significant in terms of self-esteem. Good experiences from physical education classes strengthened students ’self-esteem, while negative experiences were detrimental to self-esteem. Based on the data-driven content analysis, the study highlighted four factors of self-esteem in particular: a sense of security, experiences of competence, the activities of a physical education teacher, and self-esteem experiences outside of physical education.

Significant factors related to the sense of security included creating a safe physical education atmosphere, allowing for failures, and teacher or peer review related to either exercise performance itself or external factors. An essential factor in the experience of competence became the possibility to do physical exercises on one`s own level, either from physical or skill point of view. Giving feedback, evaluation, equality and general education skills were relevant issues in the actions of a physical education teacher. Out-of-school factors, such as restorative self-esteem education or one`s own sport hobby, also played role in the positive building of self- esteem.

Based on the research, it is possible for a teacher to make self-esteem-enhancing choices during primary school physical education classes. From the perspective of self-esteem, it is essential to carefully consider what kind of work methods are chosen during physical education classes, what kind of feedback and evaluation methods are used, what kind of interaction during lessons is like and how to build a safe failing atmosphere.