ADHD Helsingin Sanomien uutisoinnissa 1998–2018

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Helsingin Sanomien ADHD-uutisoinnissa 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Tarkastelin ADHD:n etiologiaan, hoitoon ja seurauksiin liittyvää kirjoittelua sekä sitä,ketä artikkeleissa käytettiin lähteenä ja missä lehden osiossa juttu julkaistiin. Aihe on kiinnostava, sillä Suomen suurimman sanomalehden välittämä kuva ADHD:sta on yhteydessä aihetta koskevaan julkiseen keskusteluun. ADHD-uutisointia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa, joten vertasin tutkimukseni tuloksia muun muassa Ruotsissa, Ranskassa ja Englannissa aiheesta tehtyihin havaintoihin. Valitsin tarkasteluun vuodet 1998, 2003, 2008, 2013 ja 2018. Helsingin Sanomien digitaalisesta arkistosta kerätyt artikkelit (n=149) analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset vastaavat aiempien tutkimusten havaintoja ADHD-uutisoinnin leimaavuuden ja lääkehoidon tehokkuuden korostumisessa. ADHD yhdistettiin yleensä kielteisiin seurauksiin, kuten kouluvaikeuksiin, huonoon itsetuntoon sekä rikoksiin ja päihteisiin. Koulun pedagogisia toimia pidettiin tärkeänä ADHD:n kuntoutuksessa, mutta lääkehoito mainittiin useammin kuin terapia tai muut psykososiaaliset hoitomuodot yhteensä. Lääkehoidon kritisointi väheni selvästi tarkasteluaikana. ADHD:n etiologiasta esitettiin erilaisia näkemyksiä, joista biologisten ja ympäristösyiden yhteisvaikutus oli yleisin. Tutkimus tuki aiempi havaintoja ammattilaisten yliedustuksesta tietolähteenä verrattuna ADHD-oireisiin ja heidän perheenjäseniinsä. Julkisuuden henkilöiden haastattelut yleistyivät tarkastelujakson loppua kohden. Helsingin Sanomien ADHD-uutisointi on tarkasteluajanjakson aikana monipuolistunut ja lisääntynyt, mutta ADHD:sta välittyvä kuva on yhä kielteinen

This study examines the changes in ADHD related news in Helsingin Sanomat newspaper from 1998-2018. Texts were analysed in regard to what was said about the aetiology, treatment and consequences of ADHD, as well as who were consulted in the making of the article and in which section of the paper articles were published. News coverage related to ADHD is an interesting topic, because the views expressed in Finland’s biggest newspaper are linked to public discourse on the topic.I chose to examine years 1998, 2003, 2008, 2013 and 2018. Articles (n=149) were collected from Helsingin Sanomat’s digital archive and analysed with content analysis. The results were in line with previous studies especially in matter of stigmatisation and the highlighting of the effectiveness of medical treatment. Helsingin Sanomat expressed a range of views explaining the aetiology, but the combined effect of biological and environmental factors was mentioned most often. In the articles ADHD was commonly associated with mostly negative consequences, such as problems in school and at home, low self-esteem, crime and drug abuse. Even though school was seen as an important venue to support those with ADHD, medical treatment was mentioned more often than therapy and other psychosocial treatments, support from home and school combined. Critique towards medication decreased towards the end of the observation period. Previous notions on over-representation of professionals as source compared to those with ADHD or their family members were similar. Also,the number of public figures as a source increased toward the end of the observation period. Most articles were published in Kotimaa (engl. Homeland) or in Mielipide (engl. Reader’s Opinion). Although most opinion texts were written by a professional, family members of those with ADHD were also represented. Even though in the past 20 years the ADHD coverage of Helsingin Sanomat has increased in volume and become more diverse, articles at large give a negative view on ADHD.