Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors

Abstract

The present thesis was designed to contribute to the field of student engagement by examining the manifestations and correlates of students’ situational engagement. The central focus in each of the three published sub-studies of this dissertation was on students’ situational engagement and its variation. The data for the sub-studies were drawn from the First Steps follow-up study in Spring 2014 when the participating students were in Grade 7 (13–14 years of age). The subsamples used in the analyses of the present thesis were drawn from students (Study 1: n = 57; Study 2: n = 709; Study 3: n = 301), who were asked to assess their lesson-specific situational engagement using the InSituations (InSitu) Instrument at the end of their lessons. The data in Study 2 also consisted of 155 lessons that were observed using the Classroom Assessment Scoring System– Secondary (CLASS–S) observation tool (51 teachers). The data were analyzed using multilevel modeling with variable-oriented and person-oriented approaches. The results led to three main findings. First, the results provided evidence of the importance of examining student engagement at its situational level. Second, the findings enhanced the understanding of the student characteristics and contextual factors related to students’ situational engagement and its variation. Particularly salient were the findings concerning the role that teacher–student interactions play in shaping students’ situational engagement. Third, the results revealed associations between overall and situational engagement. Overall, the findings contributed to the research on student engagement by increasing the understanding of situational engagement, which is still a relatively understudied area within the research field. The findings of the thesis corroborate the literature on finding meaningful individual variation in student engagement, which needs to be acknowledged in both the research field and the school settings. Keywords: student engagement, situational engagement, lower secondary school, teacher–student interaction, classroom observations

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yläkouluikäisten oppilaiden koulun kiinnittymistä (engl. student engagement) sekä erityisesti siinä ilmenevää tilannesidonnaista vaihtelua. Väitöstutkimus sisältää kolme vertaisarvioitua ja julkaistua, Alkuportaat –seurantatutkimuksen aineistoon perustuvaa osatutkimusta. Osallistujina oli perusopetuksen 7. vuosiluokan oppilaita (13–14 vuotiaita; 1. osatutkimus: n = 57, 2. osatutkimus: n = 709 ja 3. osatutkimus: n = 301), joita oli osana seurantatutkimusta pyydetty arvioimaan oppituntikohtaista tilannesidonnaista kiinnittymistään InSituations (InSitu) Instrument mittaria hyödyntäen. Toisen osatutkimuksen aineisto sisälsi myös 155 videoitua oppituntia (n = 51 opettajaa), jotka arvioitiin käyttäen strukturoitua Classroom Assessment Scoring System–Secondary (CLASS–S) havainnointimenetelmää. Väitöstutkimuksessa käytetty aineisto analysoitiin monitasomallinnuksen keinoin hyödyntäen sekä muuttujakeskeistä että henkilökeskeistä lähestymistapaa. Väitöstutkimus tuotti kolme keskeistä päätulosta. Ensinnäkin havaittiin aiempaa kirjallisuutta vahvistaen, että oppilaiden kiinnittyminen vaihtelee oppitunnista toiseen, mikä puoltaa tarvetta tilannesidonnaisen kiinnittymisen tutkimukseen. Toiseksi tulokset osoittivat, että oppilaan tilannesidonnaisen kiinnittymisen kokemukset ovat yhteydessä tämän yksilöllisiin piirteisiin sekä eri tilannetekijöihin. Erityisen merkityksellisiä olivat toisen osatutkimuksen tulokset, jotka osoittivat opettajan ja oppilaan välisen opetusvuorovaikutuksen yhteydet oppilaan tilannesidonnaiseen kiinnittymiseen. Kolmanneksi tulokset kuvasivat sitä, kuinka oppilaan tilannesidonnainen ja yleinen kiinnittyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Kaiken kaikkiaan väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä oppilaiden tilannesidonnaisesta kiinnittymisestä ja osoittavat, että tilannesidonnaisen kiinnittymisen vaihtelu on tarpeen ottaa huomioon niin tutkimuksessa kuin koulun käytänteissäkin. Avainsanat: kiinnittyminen, oppilaan kouluun kiinnittyminen, oppilaan tilannesidonnainen kiinnittyminen, yläkoulu, opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus, luokkahuoneen havainnointi