Loudness dependence of auditory evoked potentials and somatic symptoms of depression

Abstract

Tällä hetkellä tiettyjen masennusoireiden ja oirekuvien taustalla olevat neurokemialliset häiriöt eivät ole selvillä, sillä epäyhteneväiset masennusoireet yksilöiden välillä hankaloittavat tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten masennuksen somaattiset oireet vaikuttavat aivojen kykyyn reagoida kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutoksiin (engl. loudness dependence of auditory evoked potentials, LDAEP), jonka on ajateltu heijastavan epäsuorasti aivojen serotoniinitoimintaa. Aivojen kykyä käsitellä äänen voimakkuuden muutoksia tarkasteltiin vertailemalla N1-vasteen amplitudia masennus- ja kontrolliryhmien välillä. Lisäksi tutkittiin Beckin depressioasteikolla mitattujen masennuksen somaattisten oireiden vaikutusta kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutoksien käsittelyyn. BDI:llä mitattujen unen ja ruokahalun oireiden yhteyksiä kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutoksien käsittelyyn tarkasteltiin vielä erikseen korrelaation avulla. Verrattuna kontrolliryhmään, masennusryhmässä havaittiin amplitudiltaan suurempi N1-vaste voimakkaisiin ääniin. Somaattiset oireet eivät vaikuttaneet N1-vasteen amplitudiin, eikä unen ja ruokahalun oireiden sekä N1-vasteen amplitudin välillä löydetty yhteyttä. Aiemmin kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutosten käsittely on kyennyt erottelemaan ainoastaan masentuneiden alaryhmiä terveistä kontrolleista. Tietääksemme tämä tutkimus on yksi harvoista, joka on kyennyt erottelemaan masennusryhmän terveestä kontrolliryhmästä kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutosten käsittelyn avulla, minkä mahdollisesti mahdollisti enimmäkseen nuorista naisista koostunut homogeeninen aineisto. Tutkimuksen tulokset rohkaisevat tutkimaan kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutosten käsittelyn käyttömahdollisuutta masennuksen biomarkkerina. Somaattisten oireiden vaikutusta kuuloärsykkeiden voimakkuuden muutosten käsittelyyn ei löydetty, eikä myöskään yhteyttä unen ja ruokahalun oireisiin, joten tulevaisuudessa vaaditaan uusia lähestymistapoja näiden oireiden taustalla olevien neurokemiallisten häiriöiden tutkimiseen.

Currently, there is insufficient knowledge about the neurochemical dysfunctions behind specific depression symptoms since the large heterogeneity of symptoms between depressed individuals hinders research. The purpose of this study was to explore whether somatic symptoms of depression would have an effect on the loudness dependence of auditory evoked potentials (LDAEP) which is thought to be an indirect indicator of serotonergic function. The loudness dependence of auditory event related potential N1 was compared between depression and control groups and examined further in the depression group to study the effect of somatic symptoms of depression on N1 amplitude. The somatic dimension of Beck’s depression inventory II was used to measure the somatic symptoms. Two questions representing sleep and appetite were studied further, and correlations between these symptoms and LDAEP were examined. The depression group showed significantly stronger LDAEP compared to the controlgroup. However, the somatic symptoms of depression had no effect on LDAEP and symptoms of sleep and appetite showed no significant correlations with LDAEP. Previously, the discriminative power of LDAEP has seemed to be restricted to some distinct populations within depression. To our knowledge this study is one of the few studies to distinguish between the depression group and the healthy control group using LDAEP which could be explained by the homogeneous sample consisting of mostly young women. The results here encourage to study further the utility of LDAEP as a possible biomarker of depression. Since these results give no indication of somatic symptoms having effect on LDAEP nor did the symptoms of appetite and sleep correlate with LDAEP, different approaches are needed to elucidate the neurochemical dysfunctions underlying somatic symptoms.