Best practices for and benefits from implementing ISPMA’s SPM framework
Ohjelmistoista on tullut olennainen osa nopeasti kasvavaa joukkoa erilaisia tuotteita, joita yhteiskunnassamme käytetään päivittäin. Ohjelmistotuotemarkkinoiden vuosittaisen arvon arvioidaan olevan satoja miljardeja dollareita. Ohjelmistotuotteilla on useita ominaisuuksia, jotka tekevät niistä uniikkeja suhteessa fyysisiin hyödykkeisiin ja tuotteisiin. Ohjelmistotuotehallinnan käytänteet vastaavat tähän haasteeseen, mutta käytännössä asiassa on paljon parannettavaa. Tarkoitusta varten on kehitetty useita ohjelmistotuotehallinnan viitekehyksiä, joista yksi on ISPMA:n SPM-viitekehys. Tässä tutkimuksessa perehdyttiin kyseisen viitekehyksen soveltamisen parhaisiin käytänteisiin ja viitekehyksestä saataviin hyötyihin monimenetelmätutkimuksen kautta. Tutkimuksen empiirisessä osassa yhdisteltiin määrällisen kyselytutkimuksen ja laadullisen puolistrukturoidun haastattelun menetelmiä kuvan luomiseksi parhaista käytänteistä ja hyödyistä. Tutkimuksen tulokset perustuvat aineistoon, jota kerättiin kansainväliseltä joukolta ohjelmistotuotehallinnan ammattilaisia. Tulokset näyttävät, että ISPMA:n SPM-viitekehyksen avulla prosessien jalkauttamiseen tai parantamiseen on olemassa useita parhaita käytänteitä. Parhaat käytänteet liittyvät kolmeen prosessikehityksen onnistumistekijään: johdon sitoutumiseen, rooleihin ja vastuihin, sekä henkilöstön osallistamiseen. Parhaita käytänteitä ovat esimerkiksi nykytilan kartoittaminen viitekehystä vasten, samansuuntaiset prosessikehityksen tavoitteet sekä toistuva ja avoin viestintä prosessikehityksen aikana. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin useita prosessien kehittämiseen liittyviä hyötyjä, joilla on positiivisia vaikutuksia organisaatioille sekä sisäisesti että ulkoisesti. Löydetyt hyödyt sisältävät esimerkiksi parannuksia viestinnässä, asiakastyytyväisyydessä sekä henkilöstön tyytyväisyydessä. Tutkimuksen tuloksista on hyötyjä sekä käytännön että teorian kannalta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, millaisia lähestymistapoja kannattaisi ottaa ohjelmistotuotehallinnan prosessien kehittämiseen ISPMA:n SPM-viitekehyksen avulla, ja millaisia hyötyjä sellaisilla kehityspanostuksilla voidaan saavuttaa.
...
Software has become an integral part of rapidly growing variety of products used in our society every day. The software product market is estimated to be generating hundreds of billions of dollars every year. Software products have several characteristics, which make them unique from physical goods and need to be considered when managing them. Software Product Management practic-es address that challenge, but the actual state of practice based on prior research shows that there is much to improve. Several different product management frameworks exist for that purpose, one of them being ISPMA’s SPM framework. This study investigated the best practices for and benefits from implementing software product management processes based on the ISPMA’s SPM frame-work via a mixed-methods research approach. The combination of quantitative survey and qualitative semi-structured interview research methods was utilized in the empirical part of the study to create an understanding of what the best practices and benefits are. The findings, based on the data collected from an international group of software product management professionals, show that there are several best practices associated with implementing and improving processes based on the ISPMA’s SPM Framework. The best practices are associ-ated to three success factors for process improvement: management commit-ment, roles and responsibilities, and staff involvement. Such best practices in-clude for example mapping current state against the framework, aligned objec-tives for process improvement, and regular and open communication during the process improvements. Furthermore, the study found various benefits relat-ed to such process improvements, which have positive impacts to organizations both internally and externally. The found benefits include for example im-provements in communication, customer satisfaction, and employee satisfaction. These results of the thesis contribute to both theory and practice. The research provides insight into what kind of approaches should be taken when improving software product management processes with the support of the ISPMA’s SPM Framework, and what kind of benefits can be achievable of such efforts.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ethical Requirements Stack : A framework for implementing ethical requirements of AI in software engineering practices
Agbese, Mamia; Mohanani, Rahul; Khan, Arif Ali; Abrahamsson, Pekka (ACM, 2023) -
Secure software design and development : towards practical models for implementing information security into the requirements engineering process
Väyrynen, Aino-Maria; Räisänen, Elina (2020)Vaatimusmäärittelyprosessin tavoitteena on kerätä ja jalostaa ratkaisuiksi tuotteen tai palvelun sidosryhmiksi tunnistettujen osapuolten ajatuksia ja tarpeita. Näiden ratkaisujen avulla poistetaan asiakkaan liiketoiminnassa ... -
Software patterns, organizational learning and software process improvement
Ahlgren, Riikka (University of Jyväskylä, 2011) -
Improving data quality in a process documentation system : requirements and benefits; a case study
Siltakorpi, Jukka (2021)Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka datan laatua voitaisiin mitata ja kehittää prosessidokumentaatiojärjestelmässä. Dataa kerättiin olemassa olevaa dokumentaatiota tutkimalla, sekä kyselyn avulla. Datan ... -
Framework for the implementation & integration of ERP-MES system : a case study of an industrial process
Morakinyo, Samuel (2016)This master thesis research study presents the case of an industrial production process that is embarking on enterprise system implementation and integration of ERP & MES system. A decision based on the need to ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.