Masennuksen, diabeteksen, aivoverenkiertohäiriön ja kroonisen keuhkosairauden yhteys koettuun elämänlaatuun : tarkastelussa FinTerveys 2017 -tutkimuksen 50 vuotta täyttäneet tutkittavat

Abstract

Krooniset sairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti suuren taakaan ihmisten terveydelle ja toimintakyvylle. Usean kroonisen sairauden samanaikainen esiintyminen eli monisairastavuus on yhdistetty esimerkiksi monisairaan toimintakyvyn heikentymiseen, itsenäisyyden vähenemiseen sekä terveydenhuollon kustannusten kasvuun. Kroonisia sairauksia sairastavien ja monisairaiden määrän ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kroonisista sairauksista masennus, diabetes, aivoverenkiertohäiriö ja krooninen keuhkosairaus eli astma tai keuhkoahtaumatauti, ovat yhteydessä tutkittavien elämänlaatuun yksittäisinä sairauksina ja niistä muodostuvana monisairastavuutena.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinTerveys 2017-väestötutkimuksen aineistoa, joka rajattiin tässä tutkimuksessa 50 vuotta täyttäneisiin tutkittaviin. Tutkittavien (N=3162) sairaustiedot perustuivat kyselylomakkeilla kerättyyn itse raportoituun tietoon. Elämänlaatua arvioitiin tutkittavien subjektiiviseen arvioon perustuvalla EuroHIS-8-elämänlaatumittarilla. Sairauksien lukumäärän ja neljän eri kroonisen sairauden yhteyttä koettuun elämänlaatuun tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla. Edelleen sairauksien lukumäärän sekä yksittäisten kroonisten sairauksien yhteyttä elämänlaadun eri osa-alueita kuvaaviin kysymyksiin tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.

Sekä yhden että vähintään kahden kroonisen sairauden sairastaminen oli yhteydessä heikompaan elämänlaadun kokonaisindeksiin (B=-0,206 ja B=-0,496, p<0,001). Monisairastavuus oli voimakkaimmin yhteydessä riskiin kokea heikompaa tyytyväisyyttä omasta terveydestä (OR=4,0; 95% LV 2,8-5,6) sekä heikompaa tarmoa arkipäivän elämässä (OR=3,5; 95% LV 2,5-5,0). Masennuksen yhteys elämänlaatuun oli ilmeinen: se lisäsi merkittävästi riskiä olla tyytymättömämpi itseä kohtaan (OR=4,8; 95% LV 3,4-6,7) sekä kokea heikompaa tarmoa arkipäivän elämässä (OR=5,2; 95% LV 3,6-7,5). Riski heikomman elämänlaadun kokemiseen havaittiin monilla osa-alueilla myös diabeteksen ja keuhkosairauden kohdalla, joskin riski oli pienempi kuin masennuksessa. Esimerkiksi riskiä suurempaan tyytymättömyyteen omaa terveyttä kohtaan diabetes lisäsi 1,9-kertaiseksi ja keuhkosairaus 1,8- kertaiseksi. Aivoverenkiertohäiriö ei ollut yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun.

Johtopäätöksenä todetaan, että tarkastelluista kroonisista sairauksista masennus, diabetes ja krooninen keuhkosairaus sekä usean sairauden samanaikainen esiintyminen olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Eri sairauksista masennus näyttäytyi merkittävimpänä riskinä heikolle elämänlaadulle. Sairastavuuden rinnalla sosiodemografiset tekijät ja elintavat olivat merkitsevästi yhteydessä tutkittavien elämänlaadun kokemukseen.

Chronic diseases cause a major burden for public health and functioning worldwide. Having a multiple chronic conditions (multimorbidity) is associated with disability, loss of independence and increased healthcare costs, for example. The amount of people with single chronic diseases and multimorbidity is expected to increase in the future. The purpose of this study was to examine how depression, diabetes, stroke and chronic lung disease (asthma or chronic obstructive pulmonary disease) as individual diseases or as multimorbidity combined by these diseases are associated with perceived quality of life (QOL) in subjects.

Data is based on the National FinHealth 2017 Study from Finnish institute for health and welfare. This study focuses on subjects aged fifty years and older (N=3162). Information on chronic conditions are based on self-report-questionnaires and perceived quality of life is measured using EuroHIS-8 quality of life measurement. The association between four separate diseases and number of chronic conditions and perceived quality of life was first analyzed with multiple linear regression model. Further, the association between four separate diseases and number of chronic conditions and different dimensions of quality of life was analyzed with binary logistic regression model.

Having one or at least two chronic conditions was associated with lower quality of life index in multiple regression model (B=-0,206 ja B=-0,496, p<0,001). Having multiple chronic conditions was strongly associated with higher risk to be more dissatisfied with health (OR=4,0; 95% CI 2,8-5,6) and to have insufficient energy for everyday life (OR=3,5; 95% CI 2,5-5,0). Depression was strongly associated with lower quality of life. Depression was associated with strongly increased risk to be more dissatisfied with oneself (OR=4,8; 95% CI 3,4-6,7) and have insufficient energy for everyday life (OR=5,2; 95% CI 3,6-7,5). Moreover, diabetes and chronic lung disease were associated with increased risk for lower QOL in different dimensions, but the association was weaker. Subjects with diabetes had 1.9-times higher risk and with chronic lung disease 1.8-times higher risk for being more dissatisfied with health, for example. In this study, stroke was not associated with quality of life.

This study showed that depression, diabetes and chronic lung disease and having multiple of these chronic conditions were associated with lower perceived quality of life in Finnish subjects fifty years and older. As an individual disease, depression seemed to be associated with significantly increased risk for lower quality of life. In addition to chronic conditions sosiodemographic factors and life-style habits such as leisure-time exercise and sufficient amount of sleep were strongly associated with perceived quality of life.