Political leadership and public engagement in a changing media environment: A collection of explorative studies

Abstract

The purpose of the research is to contribute to a better understanding of how political leaders operate in the current changing media environment and how this affects and, in turn, is affected by public engagement in society. This thesis has a multidisciplinary approach, drawing on insights from communication studies, political marketing and political sciences. This thesis brings together the results of four studies reported in articles. Various methods are used to investigate cases of political leadership in the context of Estonia, a young democracy, and the older European democracies of Italy and Finland. In this way, it investigates the use of new communication means by political leaders, institutions, non-governmental organisations, pressure groups, movements and other political actors when communicating their messages to the public. Academic research in this field is still relatively limited. Multidisciplinary analyses show that charismatic leaders with mainly monodirectional message-framing fit the new media environment even better than they did the mass media context in which professional journalists and the public service system could filter political messages and take part in the process of discourse creation in society. The results highlight that the deliberative model of democracy does not fit the current media environment where charismatic leaders (or in this thesis rather called magnetic leaders) focusing on emotions tend to dominate the debate. At the same time, public engagement initiatives show weak results or involve only a limited part of the population. In conclusion, a citizen satisfaction model is created to propose how the role of communication in post-web politics can be understood, either in enhancing citizen participation or, conversely, excluding some groups of society, and how communication and information freedom may contribute to deliberative discussion and boost trust and engagement in society.

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten poliittiset johtajat toimivat nykyisessä muuttuvassa mediaympäristössä ja miten tämä vaikuttaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja miten puolestaan yhteiskunnallinen osal¬lis-tuminen vaikuttaa poliittiseen johtajuuteen. Tämä opinnäytetyö on lähes-tymistavaltaan monitieteinen hyödyntäen viestinnän tutkimuksen, poliit¬tisen markkinoinnin ja valtiotieteen näkökulmia. Tämä opinnäytetyö kokoaa yhteen neljän tutkimuksen tulokset, jotka on raportoitu artikkeleissa. Poliittisen johtajuuden tapauksia tutkitaan erilaisia mene-telmiä käyttäen nuoren demokratian, Viron, ja vanhempien euroop¬palaisten demokratioiden, Italian ja Suomen, konteksteissa. Tutkimus pyrkii luomaan parempaa ymmärrystä uusista viestinnän mene-telmistä, joita poliittiset johtajat, instituutiot, kansalaisjärjestöt, painos¬tusryhmät, liikkeet ja muut poliittiset toimijat käyttävät välittäessään viestiään yleisölle. Akateeminen tutkimus tällä kentällä on vielä suhteellisen rajallista. Monitieteiset analyysit osoittavat, että karismaattiset johtajat, jotka käyt¬tävät pääasiassa yksisuuntaista viestin kehystämistä, sopivat uuteen media¬ympäristöön jopa paremmin kuin joukkotiedotusvälineiden kontekstiin, jossa ammattitoimittajat ja julkispalveluiden järjestelmä voivat suodattaa poliittisia viestejä ja osallistua diskurssien luomiseen yhteiskunnassa. Tulokset osoittavat, että deliberatiivisen demokratian malli ei sovi nykyi¬seen mediaympäristöön, jossa karismaattiset johtajat (joita tässä tutkimuksessa kutsutaan magneettisiksi johtajiksi), jotka keskittyvät tunteisiin, saavat yleensä yliotteen. Samaan aikaan yhteiskunnallisen osallistumisen pyrkimykset tuot¬tavat heikkoa tulosta tai koskevat vain pientä osaa väestöstä. Tutkimuksen yhteenvetona luodaan kansalaisten tyytyväisyyden malli, joka ehdottaa, miten viestinnän rooli post-internet aikakauden politiikassa voi¬daan ymmärtää joko kansalaisten osallistumista lisäävänä tai käänteisesti joi¬takin yhteiskunnan ryhmiä ulkopuolelle sulkevana, ja miten viestinnän ja infor¬maation vapaus voi edistää deliberatiivista keskustelua ja edesauttaa luotta¬musta ja osallistumista yhteiskunnassa.