Kuortaneen poliittinen kulttuuri 1920-1930-luvulla
Suomen itsenäistymisen alkuvuosikymmeninä suomalainen sisäpoliittinen suuntautuminen haki paikkaansa sisällissodan jälkiseurausten keskellä. Etelä-Pohjanmaalla iloittiin sisällissodan voitosta, maakunnan ollessa hyvin
pitkälle porvarillinen. Kuortaneen kunta ei ollut poikkeus, sillä Kuortane identifioitui hyvin vahvasti oikeistolaisena, mutta ennen kaikkea porvarillisena kuntana, jossa sosialismille ei juurikaan ollut tilaa.
Tässä työssä tutkin Kuortaneen poliittista kulttuuria 1920-1930-luvuilla. Poliittinen kulttuuri liittyy hyvin pitkälti julkisen vallan käyttöön, mutta se on myös opittua sukupolvelta toiselle. Poliittiseen kulttuuriin sisältyy muun muassa äänestämiskäyttäytyminen sekä asioihin kantaa ottaminen, mutta myös kunnallispolitiikassa tehdyt päätökset. Tässä työssä tutkin, miten Kuortaneen poliittinen kulttuuri muotoutuu ja millaista se pienellä paikkakunnalla oli. Mitkä asiat kiinnostivat kuortanelaisia ja ketkä olivat vahvoja hahmoja Kuortaneen poliittisessa elämässä?
Tutkimus koostuu kolmesta käsittelyluvusta, joista ensimmäisessä olen käsitellyt kuortanelaisten äänestyskäyttäytymistä niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleissakin. Kuortanelaiset eivät olleet kovin ahkeria äänestämään kunnallisvaaleissa, mutta eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli jopa koko maan keskiarvoa suurempi tutkittavana ajanjaksona. Toisessa luvussa olen käsitellyt kunnallispolitiikkaa niin valtuuston kokoonpanon kuin kunnanvaltuuston tekemien päätösten kautta, ja viimeisessä luvussa käsittelyn kohteena ovat olleet sanomalehtikirjoitukset liittyen vaaleihin sekä poliittiseen kulttuuriin.
Kuortaneen poliittisessa kulttuurissa oli hyvin paljon samaa, kuin Etelä-Pohjanmaan muissa pitäjissä, mutta erityispiirteinä oli, että kunnallispolitiikka kiinnosti hyvin harvoja kuortanelaisia, ja valtuuston kokoonpano oli
tutkittavana ajanjaksona hyvin monoliittinen. Kuortaneella myös tehtiin päätöksiä hyvin pitkälle yksimielisesti, sillä soraääniä ei kunnanvaltuuston kokouksissa tai sanomalehtien palstoilla esiintynyt merkittävästi. Vaaleissa
äänestettiin lähes yksinomaan porvarillisia puolueita, joten poliittista vasemmistoa ei Kuortaneella oikeastaan ollut. Kuortane oli hyvin porvarillinen, ulospäin yksimielinen kunta, jossa vallitseva poliittinen kulttuuri oli hyvin pitkälle muutaman vahvan johtohahmon varassa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Avauksia poliittiseen ajatteluun
Korvela, Paul-Erik; Lindroos, Kia (Jyväskylän yliopisto, 2008) -
Vallaton vaalikone
Suojanen, Maria; Talponen, Jarno; Haukio, Jenni (Minerva, 2007) -
Seinäjoen kaupungin poliittiset kulttuurit 1960–1975
Pihlajamäki, Annina (2019)1960-luku oli Suomessa paitsi hyvinvointivaltion syntyaikaa, myös voimakkaan kaupungistumisen aikakautta. Suomen kaupungistumiskehitystä edistettiin lainsäädännöllä, joka poisti uusilta perustettavilta kaupungeilta ... -
Kilpailu- vai hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikkaa? : kulttuuri, nationalismi ja talous Suomen eduskuntapuolueiden ohjelmien sivistys- ja kulttuuripolitiikassa 2000-luvulla
Jakonen, Olli (2013)Tiivistelmä KILPAILU- VAI HYVINVOINTIVALTION KULTTUURIPOLITIIKKAA? Kulttuuri, nationalismi ja talous Suomen eduskuntapuolueiden ohjelmien sivistys- ja kulttuuripolitiikassa 2000-luvulla. Olli Jakonen Valtio-oppi/kul ... -
Sitoutunut sitoutumattomuuteen : Sitoutumaton Kansalaisliike MYÖ Lappeenrannan kunnallispolitiikassa 1995–2017
Jurvanen, Niilo (2022)Puoluepolitisoitunut kunnallinen päätöksenteko oli 1980–1990-luvuilla kriisissä. Tämän seurauksena kansalaiset alkoivat kokea kasvavaa etäisyyttä puolueisiin ja poliittiseen päätöksentekoon, joka näkyi äänestysaktiivisuuden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.