Nuorten kertomuksia osattomuudesta lastensuojelussa

Abstract

Osallisuus on 2010- luvulla noussut keskeiseksi sosiaalityössä. Käsite on monella tavoin hyvin ajankohtainen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin nuorten kokemuksia osallisuudesta ja osattomuudesta lastensuojelun asiakkuudessa. Tutkin myös nuorten viranomaisille tuottamaa kritiikkiä liittyen osallisuuden toteutumiseen sekä kehittämisehdotuksia osallisuuden näkökulmasta. Osallisuudella on laaja merkitys mutta yleisesti se ymmärretään ihmisten mahdollisuutena vaikuttaa ja osallistua. Keskeistä osallisuuden määrittelyssä on yhteisön jäsenen mahdollisuus vaikuttaa, kokea itsensä osalliseksi, olla tietoinen osallisuudestaan ja tulla kuulluksi. Osallisuus liitetään myös oikeuteen saada itseään koskevia tietoja ja henkilön mahdollisuuteen olla läsnä tilanteissa, joissa tehdään häntä itseään koskevia päätöksiä. Tutkimusaineisto muodostuu yhdeksän lastensuojelun asiakkuudessa olleen nuoren henkilökohtaisesta kokemuksesta. Tutkin nuorten tuottamia kirjoituksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto on tuotettu Lastensuojelun keskusliiton nuorille järjestämissä kirjoituspajoissa. Osallisuus nousee nuorten tuottamassa aineistossa merkittävään rooliin. Kokemusten tutkimisen johdosta tutkimus sitoutuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimukseni keskeinen käsite on osallisuus. Tutkimuksessani hahmotan osallisuutta teorian ja nuorten tuottamien kokemusten kautta. Teoreettisesti tutkimus paikantuu lähinnä nuorisotutkimuksen perinteeseen. Koska aineiston ovat tuottaneet lastensuojelun kokeneet nuoret, tutkimuksessa tulee aineiston kautta näkyviin myös sosiaalityön näkökulma. Osattomuuden kokemuksia synnytti nuorten kokema mielipiteiden ja näkemyksien sivuuttaminen. Nuoret eivät aina kokeneet tulleensa kuulluiksi omaan elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa. Kritiikkiä sai myös nuorten kokemukset siitä, etteivät he aina kokeneet tulleensa kohdatuiksi aidosti ja turvallisesti, ja ettei työntekijöillä ollut heille tarpeeksi aikaa. Tärkeään rooliin osallisuuden kokemisessa nousi luottamuksen merkitys. Olennaisessa roolissa oli myös työntekijän taito olla aidosti ja lämpimästi läsnä ja osoittaa kiinnostusta nuoren asioihin. Turvallinen vuorovaikutus ja nuorten kaipaama arvostus nousee tutkimustuloksissa tärkeinä teemoina. Osallisuuden kokemisessa merkityksellisiä teemoja olivat myös nuorten yhteisöllisyyden ja kuulumisen tunteet. Avainsanat: osallisuus, kokemus, nuorisotutkimus