The purpose of this study is to examine Chinese foreign policy by analyzing Chinese visions and arguments on the nature of world politics. The study focuses on Chinese academic discussions, which attempt to develop a ’Chinese theory of international politics’, and especially on the so called ’tianxia theory’ (天下论, tianxia lun), which is one of the most influential initiatives within these discussions. Tianxia theorists study imperial China’s traditional system of foreign relations and claim that the current international order, which is based on competing nation states, should be replaced with some kind of world government that would oversee the good of the whole planet.
The dissertation relies on the constructivist framework proposed by Alexander Wendt, in which the essence of world politics is not determined by material factors or unchanging national interests, but instead, is to a large degree socially constructed by the main actors of the order. Ideas – riding on the wings of mat
erial power – are the central force, which transforms international orders. Against this framework the dissertation understands theories of world politics as such transforming ideas as they influence and limit the way we understand political reality. Following Kari Palonen’s understanding of politics, the study approaches tianxia theory as an argument in the ongoing debates, which deal with the nature of world politics; as a rhetorical device, which is criticizing and delegitimizing the existing ‘liberal international order’ and its ‘Western values’.
In the wider context, tianxia theory is approached in the dissertation as a part of China’s overall rhetorical offensive for developing Chinese soft power and for reinterpreting the grand narrative of world politics according to, allegedly, Chinese concepts. Besides academic discussions the study examines how ideas from the tianxia theory find their place in the official Chinese foreign policy argumentation in the public speeches of President Xi Jinping.
In its form, the study is a mixture between a traditional monograph and an article based dissertation. During the research process, various independent research articles were written and published, or presented as conference papers. These papers have been reworked and transformed into a monograph form, which has three analytical chapters. The chapters approach the topic from different angles, and which apply slightly different methodological tools, but are unified in their interest in tianxia theory and the concept of tianxia.
...
Tämä maailmanpolitiikan väitöskirja tutkii Kiinan ulkopolitiikkaa keskittymällä kiinalaisiin näkemyksiin maailmanpolitiikan perusolemuksesta ja sen kehittämisestä. Kiinassa on 2000-luvulla pyritty rakentamaan kiinalaista maailmanpolitiikan teoriaa, joka ammentaisi lännen sijaan Kiinan omasta historiasta ja kiinalaisesta älyllisestä traditiosta. Tutkimus syventyy tianxia-teoriaan (天下论, tianxia lun), joka on yksi eniten huomiota herättäneistä teoreettisista aloitteista tällä saralla. Tianxia-teorian mukaan nykyinen suvereeneihin kansallisvaltioihin perustuva kansainvälinen järjestelmä tulisi korvata Kiinan historiasta löytyvän tianxia-mallin mukaisella keskusjohdetulla maailmanvaltiolla
Tutkimus nojautuu Alexander Wendtin konstruktivistiseen viitekehykseen, jonka mukaan maailmanpolitiikan luonne ei pohjaudu pelkästään materiaalisiin tekijöihin tai muuttumattomiin kansallisiin intresseihin, vaan konstruoituu sosiaalisesti valtioiden ja muiden toimijodien välisessä kanssakäymisessä. Ideat
, ei niinkään puhdas materiaalinen voima, muovaavat kansainvälisiä järjestelmiä.
Tutkimus tarkastelee maailmanpolitiikan teorioita paloslaiseen politiikkakäsitykseen nojautuen argumentteina, jotka vaikuttavat maailmanpolitiikasta tehtyihin tulkintoihin. Tianxia-teoriaa analysoidaan argumenttina keskusteluissa maailmanpolitiikan perimmäisestä olemuksesta ja sen tekemisen mahdollisuuksista – retorisena välineenä, joka pyrkii kritisoimaan ja delegitimoimaan liberaalia kansainvälistä järjestelmää ja sen ’läntisiä arvoja’.
Laajemmassa kontekstissa tutkimus tarkastelee tianxia-teoriaa osana Kiinan kokonaisvaltaista retorista offensiivia, jolla Kiina pyrkii kehittämään pehmeää valtaansa, sekä vahvistamaan omaa tulkintaansa maailmanpolitiikan perusolemuksesta. Akateemisten keskustelujen lisäksi tutkimus analysoi miten tianxia-teorian käsitteitä käytetään Kiinan virallisessa ulkopoliittisessa argumentaatiossa. Vertailukohtana tarkastellaan presidentti Xi Jinpingin ulkopoliittista pääkäsitettä ’ihmiskunnan kohtalonyhteisö’ (人类命运共同体, renlei mingyun gongtongti)
Väitöskirja on muodoltaan monografian ja artikkeliväitöskirjan välimaastossa. Väitöstutkimuksen aikana kirjoitettiin useita artikkeleita ja seminaariesitelmiä, jotka on jälkeen päin muovattu monografian luvuiksi. Luvut ovat lähestymistavoiltaan, näkökulmiltaan ja metodologioiltaan erilaisia, mutta ne kaikki tarkastelevat tianxia-teoriaa ja tianxian käsitteen määrittelyjä.
...
