Relationships between physical activity, smoking, alcohol use, and health among Finnish male former elite athletes

Abstract

Alcohol- and smoking-related health problems are global issues. Finnish former athletes have lower morbidity than the general population, but little is known about how the continuation of physical activity (PA), smoking, and alcohol use contributes to former athletes’ health in later life. The purpose was to investigate how a former elite-level sports career was associated with alcohol use and smoking and health. Furthermore, the aim was to investigate whether all-cause mortality and health habits differ between former athletes and their brothers. Using national registers, the occurrence of alcohol- or smoking-related diseases and deaths among Finnish male former elite athletes (n=2202) and matched controls (n=1403) alive in 1970 was followed from 1970 to 2015. In 1985, 1995, 2001, and 2008, the surviving participants questionnaire-reported their PA, alcohol use, and smoking. The brothers’ genealogy and data were collected via a questionnaire sent to them in 2001. Former athletes were more physically active and smoked less than controls in all questionnaires. In 1985, former athletes used alcohol more than controls, especially if their careers had ended by sports injury. Five latent profiles were found. Smoking decreased in all profiles and PA decreased in three profiles, while alcohol use also increased in some profiles. The cross-lagged path model indicated that the associations of alcohol use and PA were weak at most. The risk of alcohol-related morbidity did not differ between former athletes and controls, but the risk of chronic pulmonary diseases or deaths was lower among former athletes. In 2001 health habits were better among former athletes and they survived 2–3 years longer than their brothers. Although the risk of excessive alcohol use increased in individuals whose athletic careers ended by sports injury, overall PA and alcohol use affected each other’s development only modestly during the follow-up. In 1985 former athletes reported higher alcohol use than controls, but there was no difference in alcohol-related morbidity. The ability to compete at the highest level of sports in young adulthood is associated with a reduced risk of chronic pulmonary disease in later life. Genetic differences between former athletes and brothers, aerobic training for elite endurance sports, and a healthier lifestyle may all contribute to reduced mortality. Keywords: alcohol, chronic disease(s), cohort study, former athlete(s), morbidity, mortality, physical activity, smoking

Tupakointi ja haitallinen alkoholinkäyttö ovat globaaleja ongelmia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja tupakoinnin välisiä yhteyksiä sekä niihin liittyviä sairauksia ja kuolleisuutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, eroavatko entisten huippu-urheilijoiden ja heidän veljiensä kuolleisuus tai elintavat toisistaan. Alkoholi- ja keuhkosairauksia tutkittiin kansallisten sairaalapoistorekistereiden avulla 1970-2015, vuonna 1970 elossa oli entisiä huippu-urheilijoita (n=2202) ja verrokkeja (n=1403). Entiset huippu-urheilijat ja verrokit raportoivat alkoholinkulutustaan, tupakointi- ja liikuntatottumuksia kyselytutkimuksissa vuosina 1985, 1995, 2001 ja 2008. Veljien aineisto kerättiin rekistereistä ja he osallistuivat myös kyselytutkimukseen vuonna 2001. Entiset huippu-urheilijat olivat fyysisesti aktiivisempia ja tupakoivat verrokkeja vähemmän kaikissa kyselytutkimuksissa. Vuoden 1985 kyselyssä urheilijat käyttivät verrokkeja enemmän alkoholia. Alkoholinkulutus oli runsasta etenkin niillä urheilijoilla, joiden urheilu-ura oli päättynyt loukkaantumisen vuoksi. Kaksimuuttujaisen polkumallin mukaan yhteydet alkoholinkulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden välillä olivat pääosin heikkoja. Aineistosta löydettiin viisi profiilia. Seurannan aikana tupakointi väheni kaikissa profiileissa ja fyysinen aktiivisuus väheni kolmessa, kun taas alkolinkäyttö myös lisääntyi joissakin profiileissa. Entisten huippu-urheilijoiden ja verrokkien alkoholisairauksien tai -kuolemien riski ei eronnut toisistaan, mutta urheilijoiden keuhkosairauksien riski oli verrokkeja alhaisempi. Vuonna 2001 entisten huippu-urheilijoiden elintavat olivat terveellisempiä ja he elivät 2-3 vuotta pidempään kuin heidän veljensä. Vaikka entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkulutus kasvoi urheilu-uran päättyessä loukkaantumiseen, fyysinen aktiivisuus ei näyttänyt ennustavan alkoholinkäyttöä seurannan aikana. Urheilijat raportoivat käyttävänsä enemmän alkoholia vuonna 1985, mutta alkoholisairauksien riski ei eronnut verrokeista. Kyky kilpaurheilla varhaisaikuisuudessa näyttäisi olevan yhteydessä alhaisempaan kroonisten keuhkosairauksien riskiin myöhemmällä iällä. Entisten huippuurheilijoiden ja veljien väliset geneettiset eroavaisuudet, kestävyysurheilijoiden aerobinen harjoittelu ja terveellisemmät elämäntavat saattavat olla yhteydessä alhaisempaan kuolleisuuteen. Avainsanat: alkoholi, entinen huippu-urheilija, fyysinen aktiivisuus, kohorttitutkimus, krooninen sairaus, kuolleisuus, sairastuvuus, tupakointi