Show simple item record

dc.contributor.advisorValkonen, Tarja
dc.contributor.authorVilokkinen, Saara
dc.date.accessioned2020-06-25T05:47:27Z
dc.date.available2020-06-25T05:47:27Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70903
dc.description.abstractTämän maisterintutkielman tutkimustehtävänä oli ymmärtää ja kuvata tietotyötä tekevien milleniaalityöntekijöiden eli vuosina 1982-1995 syntyneiden käsityksiä ja kokemuksia siitä, miten työyhteisössä tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus kytkeytyy heidän organisaatioon kiinnittymiseensä. Tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta (6) tietotyötä tekevää korkeakoulutettua milleniaalia eri organisaatioista. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista teemoittelua. Tulosten mukaan milleniaalityöntekijät kokevat sekä organisaatioiden virallisen ulkoisen ja sisäisen viestinnän että myös työyhteisössä tapahtuvan epämuodollisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kytkeytyvän vahvasti heidän organisaatioon kiinnittymiseensä. Jo ennen varsinaista organisaatioon liittymistä tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella vaikuttaa olevan merkitystä milleniaalien organisaatioon kiinnittymisessä. Ensinnäkin organisaation oman ulkoisen viestinnän lisäksi perheen, kavereiden, oppilaitosten ja median kautta saadun tiedon pohjalta muodostunut työnantajamielikuva vaikuttaa siihen, miten vahvasti milleniaali identifioituu organisaatioon ja kuinka houkuttelevana työpaikkana sen näkee. Myös rekrytointiprosessissa tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella on vaikutusta kiinnittymiseen; milleniaalit vaikuttavat suosivan avointa, välitöntä ja rehellistä vuorovaikutusta haastattelutilanteissa. Myös kohtaamisvaiheen eli ensimmäisten päivien, viikkojen ja kuukausien aikana tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella on tulosten mukaan merkittävä vaikutus kiinnittymiseen. Milleniaalit arvostavat kattavaa ja hyvin suunniteltua muodollista perehdytystä, mutta sitä tulee täydentää ja sen puutetta voi korvata avoimella ja välittömällä epämuodollisella vuorovaikutuksella lähijohtajan ja vertaiskollegojen kanssa. Tärkeintä on saada sekä työtehtävien suorittamisen kannalta olennaista tehtävätason tietoa, että myös työyhteisön sosiaalisen hyväksynnän saamisen kannalta olennaista suhdetason tietoa työyhteisöstä. Milleniaalit kokevat myös työyhteisön vuorovaikutussuhteilla, sekä vertais- että lähijohtajasuhteilla, olevan paljon merkitystä heidän organisaatioon kiinnittymisessään. Ystävyys- ja kaverisuhteet työyhteisössä edistävät kiinnittymistä, kun taas vihamielisten tai alistavien vuorovaikutussuhteiden koettiin haittaavan sitä. Pelkät neutraalit vuorovaikutussuhteet eivät tuntuneet riittävän edistämään kiinnittymistä. Myös työyhteisössä tapahtuvan viestinnän varsinaisella sisällöllä ja luonteella, esimerkiksi työhön tai organisaatiokulttuuriin liittyvillä tarinoilla ja viesteillä, koettiin voivan olla kiinnittymistä edistävä tai haittaava vaikutus. Erityisesti merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostavat tarinat ja viestit edistivät tulosten mukaan milleniaalien organisaatioon kiinnittymistä. Tämä tutkielma tuotti ajankohtaisesta aiheesta uutta tietoa sovellettavaksi myös työelämään. Organisaatiot voivat hyödyntää näitä tuloksia sisäisen ja ulkoisen viestintänsä kehittämisessä houkutellakseen milleniaalityönhakijoita sekä edistääkseen heidän organisaatioon kiinnittymistään ja sitoutumistaan.fi
dc.format.extent111
dc.language.isofi
dc.subject.othermilleniaalit
dc.subject.othermilleniaalisukupolvi
dc.subject.otherkiinnittyminen
dc.titleViestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys milleniaalityöntekijöiden organisaatioon kiinnittymisessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006255093
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePuheviestintäfi
dc.contributor.oppiaineSpeech Communicationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3132
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.subject.ysotyöyhteisöt
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysoorganisaatiot
dc.subject.ysoy-sukupolvi
dc.subject.ysoesimiestyö
dc.subject.ysojohtaminen
dc.subject.ysotunteet
dc.subject.ysojohtajuus
dc.subject.ysojuoruilu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record