Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys milleniaalityöntekijöiden organisaatioon kiinnittymisessä

Abstract

Tämän maisterintutkielman tutkimustehtävänä oli ymmärtää ja kuvata tietotyötä tekevien milleniaalityöntekijöiden eli vuosina 1982-1995 syntyneiden käsityksiä ja kokemuksia siitä, miten työyhteisössä tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus kytkeytyy heidän organisaatioon kiinnittymiseensä. Tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta (6) tietotyötä tekevää korkeakoulutettua milleniaalia eri organisaatioista. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista teemoittelua. Tulosten mukaan milleniaalityöntekijät kokevat sekä organisaatioiden virallisen ulkoisen ja sisäisen viestinnän että myös työyhteisössä tapahtuvan epämuodollisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kytkeytyvän vahvasti heidän organisaatioon kiinnittymiseensä.

Jo ennen varsinaista organisaatioon liittymistä tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella vaikuttaa olevan merkitystä milleniaalien organisaatioon kiinnittymisessä. Ensinnäkin organisaation oman ulkoisen viestinnän lisäksi perheen, kavereiden, oppilaitosten ja median kautta saadun tiedon pohjalta muodostunut työnantajamielikuva vaikuttaa siihen, miten vahvasti milleniaali identifioituu organisaatioon ja kuinka houkuttelevana työpaikkana sen näkee. Myös rekrytointiprosessissa tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella on vaikutusta kiinnittymiseen; milleniaalit vaikuttavat suosivan avointa, välitöntä ja rehellistä vuorovaikutusta haastattelutilanteissa. Myös kohtaamisvaiheen eli ensimmäisten päivien, viikkojen ja kuukausien aikana tapahtuvalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella on tulosten mukaan merkittävä vaikutus kiinnittymiseen. Milleniaalit arvostavat kattavaa ja hyvin suunniteltua muodollista perehdytystä, mutta sitä tulee täydentää ja sen puutetta voi korvata avoimella ja välittömällä epämuodollisella vuorovaikutuksella lähijohtajan ja vertaiskollegojen kanssa. Tärkeintä on saada sekä työtehtävien suorittamisen kannalta olennaista tehtävätason tietoa, että myös työyhteisön sosiaalisen hyväksynnän saamisen kannalta olennaista suhdetason tietoa työyhteisöstä.

Milleniaalit kokevat myös työyhteisön vuorovaikutussuhteilla, sekä vertais- että lähijohtajasuhteilla, olevan paljon merkitystä heidän organisaatioon kiinnittymisessään. Ystävyys- ja kaverisuhteet työyhteisössä edistävät kiinnittymistä, kun taas vihamielisten tai alistavien vuorovaikutussuhteiden koettiin haittaavan sitä. Pelkät neutraalit vuorovaikutussuhteet eivät tuntuneet riittävän edistämään kiinnittymistä. Myös työyhteisössä tapahtuvan viestinnän varsinaisella sisällöllä ja luonteella, esimerkiksi työhön tai organisaatiokulttuuriin liittyvillä tarinoilla ja viesteillä, koettiin voivan olla kiinnittymistä edistävä tai haittaava vaikutus. Erityisesti merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostavat tarinat ja viestit edistivät tulosten mukaan milleniaalien organisaatioon kiinnittymistä.

Tämä tutkielma tuotti ajankohtaisesta aiheesta uutta tietoa sovellettavaksi myös työelämään. Organisaatiot voivat hyödyntää näitä tuloksia sisäisen ja ulkoisen viestintänsä kehittämisessä houkutellakseen milleniaalityönhakijoita sekä edistääkseen heidän organisaatioon kiinnittymistään ja sitoutumistaan.