Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta

Abstract

This dissertation investigates the genre of the document-based history essay in upper secondary schools in Finland from the point of view of disciplinary literacies. Literacies are understood as situated and constantly developing skills. This analysis is based on the objectives of history teaching, in which the interpretative nature of historical knowledge is emphasized. Completing the essays therefore requires the analysis of multiple historical documents. The data of the study consist of 52 essays that were written as part of a course exam in a Finnish high school in 2015. The study is qualitative and belongs to the field of text-oriented research. The theoretical and methodological framework is built from genre theories and systemic functional linguistics. Appraisal theory is also applied in the analysis. The research consists of four sub-studies, in which the focus is on different linguistic features of the essays: their functional structure and moves and steps, the process types which construct the ideational features of the texts, and the projections and authorial voices which construct the interpersonal features of the texts. The results offer an elaborated description of how the multiple functions of a history essay are realized in text. The typical structure of an essay follows the number of the documents of the assignment, with each being analyzed in individual functional moves. Historical discourse is reflected especially in the presentation of concepts and their definitions. Projections are used to report on and interpret the documents. The reflective approach of an essay is realized in the voices of the adjudicator and the interpreter, the latter of which is more suitable for the expository genre. The study suggests that in secondary schools it is essential to study how to write the complex and document-based essay genre so that students can acquire sufficient competences for tertiary education. However, the traditional essay writing event does not provide the best circumstances for practicing the features of historical knowledge construction practices, such as searching for information. The teaching of writing of essays and document-based texts should be integrated into subject areas to better enable their study in a disciplinary-oriented way.

Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan lukion historian oppiaineessa kirjoitettavan aineistopohjaisen esseen tekstilajia tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Esseiden tarkastelun lähtökohtana ovat opetussuunnitelman monilukutaidon ja historian opetuksen tavoitteet, joihin kuuluu oleellisesti historiallisen tiedon tulkinnallisen luonteen ymmärtäminen ja lähteiden analysoinnin taito. Tutkimuksen aineisto muodostuu 52 historian esseestä, jotka on kirjoitettu osana historian kurssikoetta suomalaisessa lukiossa syksyllä 2015. Tutkimus on laadullista, ja sen teoreettinen ja menetelmällinen viitekehys on tekstilajitutkimuksessa ja systeemis-funktionaalisessa kieliteoriassa: kieltä ja tekstejä lähestytään osana diskurssiyhteisön toimintaa ja käytänteitä. Analyyseissa hyödynnetään myös suhtautumisen teoriaa. Tutkimus muodostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa fokus on esseen funktionaalisessa rakenteessa, ideationaalisia piirteitä rakentavissa prosessityypeissä sekä interpersoonaisia piirteitä rakentavissa projektioissa ja kirjoittajaäänissä. Tulokset tarjoavat aikaisempaa tarkemman kuvauksen siitä, millä tavoin esseen moninaiset funktiot toteutuvat tekstin tasolla. Tyypillisesti esseet jäsentyvät siten, että kutakin dokumenttia eritellään omassa siirrossaan. Historian diskurssi näkyy erityisesti käsitteissä ja niiden määritelmissä. Projektioiden avulla selostetaan dokumentteja ja esitetään niistä tehtyjä tulkintoja. Tekstilajiin kuuluva pohtiva lähestymistapa toteutuu arvottavien ja analysoivien kirjoittajaäänten avulla, joista jälkimmäiset soveltuvat paremmin esseen tekstilajiin. Tulosten perusteella voidaan esittää, että esseen kaltaisen kompleksisen ja aineistojen analyysia edellyttävän tekstilajin kirjoittamista on keskeistä opiskella lukiossa, jotta opiskelijat saavuttavat riittävät jatko-opintovalmiudet. Samaan aikaan perinteisessä koetilanteessa kirjoitettu essee ei parhaalla mahdollisella tavalla tue historianopetuksen tavoitteisiin kuuluvien tiedonmuodostustapojen harjaantumista. Esseen ja aineistopohjaisen kirjoittamisen tiedonalalähtöinen opiskelu mahdollistuisi parhaiten siten, että niiden opetus integroituisi lukiossa osaksi oppiaineiden opetusta.