dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää foneettiseen samankaltaisuuteen perustuvien kielikuvien retorista käyttöä belgialaisen Stromae-artistin (Paul Van Haver) laululyriikoissa klassisen retoriikan näkökulmasta. Vaikka kyseisten kielikuvien käyttö on lisääntynyt ranskankielisessä laulugenressä viime vuosikymmenten aikana, niiden retoristen funktioiden ja efektien tutkimus on yhä melko vähäistä.
Tutkielmassa kartoitetaan koristekategoriaan (ornatus) kuuluvien kielikuvien potentiaalia vakuuttaa vastaanottaja selvittämällä kielikuvien retoriset funktiot ja mahdolliset efektit. Funktiolla viitataan vaikutukseen, jonka kielikuva saa aikaan ympäröivässä tekstissä, kun taas efekti viittaa kielikuvan mahdollisiin vaikutuksiin vastaanottajassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kielikuvien funktionaalisia eroja. Keskeisenä tutkimusongelmana on se, kuinka koristekielikuva voi vakuuttaa muuten kuin esteettisenä elementtinä.
Tutkielmaan on valittu Pierre Fontanier’n jaottelun mukaan kuusi kielikuvaa: allitteraatio, antanaklasis, paronomasia, assonanssi, derivaatio ja polyptoton. Analyysissä on käytetty funktionaalispragmaattista lähestymistapaa, jossa analysoidaan kielikuvien funktioita ja efektejä erityisesti tekstinsisäisten ja vastaanottajaan välittyvien vaikutusten valossa. Tutkimusaineistona on Stromaen vuonna 2010 julkaistu albumi Cheese, joka käsittää 211 foneettiseen samankaltaisuuteen perustuvaa kielikuvaa. Jokainen kielikuva käsitellään omassa alaluvussaan, jossa kielikuvan esiintymät luokitellaan edelleen niiden laadullisen analyysin kautta havaitun pääasiallisen funktion mukaan. Funktioiden käsittelyn yhteydessä tuodaan esiin mahdolliset efektit vastaanottajassa. Lopuksi esitetään funktioiden ja efektien vertailu.
Aineiston 211 kielikuvasta 119 oli assonansseja, 34 allitteraatioita, 23 paronomasioita, 19 polyptotoneita, 9 antanaklasiksia ja 7 derivaatioita. Kielikuvien ensisijaisia funktioita havaittiin kahdeksan: 1) esteettinen elementti, 2) ideoiden vastakkainasettelu, 3) mielikuvan herättäminen, 4) semanttisen kontrastin vahvistaminen, 5) elementin korostaminen foneettisella piirteellä, 6) intertekstuaalinen elementti, 7) rytmielementti ja 8) ironinen elementti. Viestin välittymiseen mahdollisesti vaikuttavia efektejä havaittiin seitsemän: 1) esteettinen mielihyvä,
2) mielenkiinnon lisääntyminen, 3) ymmärtämisen helpottuminen, 4) parantunut vaikutelma viestijästä, 5) huomion ohjaaminen, 6) huumori ja 7) tunnereaktio.
Lisäksi havaittiin, että kaikki kielikuvat toimivat joko ensi- tai toissijaisesti esteettisinä elementteinä. Todettiin myös, että koska kielikuvan esteettisyys on merkittävä osa sen retorista voimaa, ei ole mielekästä pyrkiä erottamaan kielikuvan esteettisyyttä sen vakuuttavuudesta. Tutkimuksen päätelmänä on, että foneettiseen samankaltaisuuteen perustuvat kielikuvat vaikuttavat tekstiin muutenkin kuin koristeina. Tutkimustulokset voivat toimia pohjana samankaltaisten kielikuvien retorisessa tutkimuksessa. Lisäksi tutkimusta on mahdollista hyödyntää retoristen tekstien analyysissä sekä retoristen keinojen opetuksessa. | fi |