Mandatory reserves system and the pricing of pharmaceutical products in Finland

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on valottaa lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmää ja estimoida sen mahdollisia vaikutuksia lääkkeiden hinnoitteluun.

Lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmän avulla lääkeyritykset velvoitetaan varastoimaan tiettyjä kansallisesti tärkeitä lääkeaineita sellaisina määrinä, ettei niiden saatavuus vaarantuisi toimitushäiriöiden aikana. Lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1984, mutta lainsäädäntöä on muutettu useaan otteeseen sen käyttöönoton jälkeen.

Vuonna 2009 velvoitevarastointijärjestelmän uudistuksen myötä lukuisia uusia lääkkeitä päätyi järjestelmän piiriin. Lisäksi vuoden 2009 aikana otettiin käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä melkein samanaikaisesti velvoitevarastointijärjestelmän muutosten kanssa, mikä tekee hintavaikutusten arvioinnista hankalaa.

Muutosten ero -mallin avulla hyödynnetään sitä, että vuoden 2009 lakimuutoksen aikana velvoitevarastointijärjestelmään päätyi useita uusia lääkkeitä ja useita lääkkeitä jäi järjestelmän ulkopuolelle. Velvoitevarastointiin päätyminen vaikuttaisi laskeneen lääkkeiden hintoja keskimäärin 2,6 prosenttia tilastollisesti merkitsevästi. Hintavaikutuksia havaitaan kuitenkin vain lääkkeillä, jotka eivät päätyneet viitehintajärjestelmään.

The purpose of this thesis is to shed light on the mandatory reserves system of pharmaceutical products in the Finnish markets and to estimate its possible effects on pricing using microdata on pharmaceutical prices.

Mandatory reserves system was implemented to enforce pharmaceutical companies to store certain essential products in amounts that would ensure the availability of pharmaceutical products even if supply disruptions would occur. The initial legislation for mandatory reserves was enacted in 1984, but it has been adjusted multiple times since.

In 2009 new pharmaceutical products were introduced to the mandatory reserves system. Furthermore, in 2009 a reference pricing system was implemented almost simultaneously with the policy change of mandatory reserves system, which makes the estimation of the effects of mandatory reserves difficult.

The difference-in-differences estimation method is used to exploit the fact that some pharmaceutical products were introduced to the list of mandatory reserves, while others were not. Statistically significant results are found indicating that the prices of pharmaceutical products fell by approximately 2.6 percent when they were assigned to the system. The effects are significant only for products not assigned to the reference pricing system.